Virossa jo yleisemmästä lajista on saatu meillä aiemmin lähinnä äänihavaintoja. Katso video!
17.9.2015
Lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen rengasti Korkeasaaren villieläinsairaalassa syyskuun 10. päivänä Suomen ensimmäisen kimolepakon (Vespertilio murinus). Lajista on tehty äänihavaintoja vuosittain lähinnä 2000-luvulla, mutta siitä ei ole maamme osalta edes uhanalaisarviota.
Lepakko löytyi polttoainetankin päältä keskeltä asfalttikenttää Helsingin Vuosaaresta. Löytöpaikka oli lepakolle niin epätyypillinen, että sen epäiltiin olevan loukkaantunut. Mitään vikaa nahkasiivestä ei kuitenkaan löytynyt. Lepakko vapautettiin kun se oli tutkittu Korkeasaaressa.
”Kimolepakoista on tehty lähinnä detektorihavaintoja lajin kaikuluotausäänistä. Tämä on ensimmäinen Suomessa rengastettu kimolepakko”, Kyheröinen kertoo.
Lepakoiden kaikuluotausäänet ovat lajityypillisiä: kimolepakon ääni kuuluu parhaiten 25 kilohertsin taajuudella. Lajin nimi tulee selän hopeanharmaasta värityksestä. Hyvä tuntomerkki on myös lepakon suuret korvat, joiden alareuna näyttää jatkuvan lähes suunpieleen saakka.
Uhanalaisarvioita ei tehdä lajeista, joita ei pidetä vakiintuneina.
”Ensimmäinen havainto kimolepakosta on jo vuodelta 1834, 1900-luvulta on joitakin mainintoja ja 2000-luvulta havaintoja on jo useampia. Lajin ei kuitenkaan katsota vakiintuneen, sillä sen ei tiedetä lisääntyneen Suomessa. Tälläkään kertaa viitteitä lisääntymisestä ei tullut, sillä vaikka tämä kimolepakko on aikuinen naaras, se ei ole imettänyt”, Kyheröinen kertoo.
Tutkija ei usko, että viime vuosikymmeninä lisääntyneet havainnot kertoisivat suoraan ilmaston lämpenemisestä, ennemminkin ne ovat merkki harrastajakunnan kasvamisesta:
”Havainnoitsijoita on nyt enemmän, joten havaintojakin saadaan enemmän. Lepakoille ei tosin ole vastaavaa rariteettikomiteaa kuin esimerkiksi linnuilla on, joka varmistaisi havainnot harvinaisista lajeista.”
Rengastamisen jälkeen lepakko vapautettiin. Kyheröinen arveli syksyn olevan niin pitkällä, että se jatkoi muutolle etelään. Jo Virossa laji on yleisempi.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Askolan hiidenkirnuilla lenteli toukokuun alussa lepakko reilun sadan neliön alueella keskellä kirkasta päivää yhtäjaksoisesti ainakin 15 minuutin ajan. Onko tämä harvinaista? Miksi lepakot eivät yleensä lennä päivällä?
Suomen Luonto seurasi Joensuun pohjoispuolella, Polvijärvellä, rengastusta pitkään asutetulla sääksenpesällä. Tänä vuonna pesästä löytyi kolme poikasta, mikä on hyvä pesimätulos. Löytyi myös läjäpäin lahnan suomuja, eviä ja pyrstöjä. Saalista on siis saatu.