Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin.
Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.
Ampiaiset tunnetusti runsastuvat lämpimien säiden vaikutuksesta, joten helteinen loppukesä on ollut niille suotuisa. Ampiaisten määrät ovat muutenkin suurimmillaan loppukesällä, jolloin pesät ovat suurimmillaan.
Täällä Utössä kihu saa muistuman entisestä. Maisema on avara kuin Lapissa, mutta ympärillä tyrskyää tuleva ympäristö. Kihu on täällä ehkä tuhannen kilometrin päässä synnyinseudustaan. Talvehtimisalueelle on matkaa yli kymmenen kertaa tämän verran. Tunturikihujen tärkein talvehtimispaikka on Etelä-Atlantilla Afrikan länsipuolella. Talven kihut viettävät kaloja syöden Benguelanvirran runsailla apajilla.
Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.
Helsingin yliopiston professori Kurt Fagerstedt kertoo miten kasvit valmistautuvat talveen. Mistä lehtien keltainen väri tulee? Miksi jotkut lehdistä muuttuvat syksyllä punaisiksi tai oransseiksi?
