Vielä ehtii tehdä pöntön monelle pihalinnulle. Kololinnuilla on aina pula hyvistä pesäpaikoista ja lintuja on hauska seurata myös pihapiirissä.
Aina ei löydy sinitiaiselle luonnonkoloa. Sinitintti onkin kiitollinen pöntöstäsi. Kuva: Samuli Haapasalo
Teksti: Samuli Haapasalo
21/100
Edellisessä 100 päivää luonnossa oli esillä kottarainen ja kottaraisen pöntön ohjeet. Vielä ehtii tehdä pöntön monelle muullekin pihalinnulle. Kololinnuilla on aina pula hyvistä pesäpaikoista ja lintuja on hauska seurata myös pihapiirissä.
Helpoiten pönttöön saa asukkaaksi talitiaisen, sinitiaisen ja kirjosiepon. Tässä tärkeimmät tiaispöntön mitat: korkeus noin 25-30 cm, lentoaukon halkaisija talitiaiselle 32 mm, sinitiaiselle 28 mm. Jos piha on kuusivaltaisen metsän laidassa, kannattaa etelässä kokeilla myös kuusitiaista 26-27 mm lentoaukolla. Pesäontelon halkaisija voisi olla talitiaiselle 10 tai 12×12 cm, pienemmille tinteille 10×10 cm. Riittää, että pönttö on noin 1,5-2 metrin korkeudella – ei tarvitse kiipeillä! Pönttöä ei tulisi sijoittaa puuhun niin, että siihen osuu pitkäaikaisesti kuuma auringonpaiste. Materiaalina höyläämätön, käsittelemätön puu, kattoon sopii vesivaneri. Tekemisessä ei ole muuta vaikeaa kuin ryhtyminen.
Varsinkin Itä-Suomessa on mahdollista saada myös kaunis leppälintu pihapiiriin. Se voi valita erilaisia pönttöjä, mutta aika suurireikäinen ja matala asumus on suosiossa. Harvinaistunut käenpiikakin kaipaa pesäpaikkoja. Sille sopii kottaraisenkin pönttö, mutta tälle hieman omalaatuiselle linnulle löytyy pönttöoppaista myös erikoispönttöjä, joita se suosii.
Poikittainen erikoispönttö käy pikkuvarpuselle. Kotivarpunen on harvinaistunut ja pönttö voi auttaa sitäkin. Västäräkillekin on kehitetty pesäkolo eteisineen. Oravan voi ohjata rakennuksen koloista hieman sivummalle telkän pöntöllä. Telkälle tarkoitetun pöntön voi sijoittaa mökkirantaan ja pöntön pohjalle on syytä heittää joku sentti kutterinpurua. Eikä telkänpöntön tarvitse olla ihan vesirajassa, kunhan poikasen on turvallista hypätä alas. Emo ohjaa poikueen oitis vesiin. Linnunpöntöistä on paljon tietoa ja ohjeita kirjoissa ja netissä ja vaikkapa Miljoona linnunpönttöä -ohjelmassa.
Moneen pönttöön ehtii saada asukkaan vielä tänäkin keväänä. Minkään pihapiirin linnun pesintä ei ole vielä ihan käsillä jos kohta linnut käyttävät pönttöjä myös yöpymiseen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia.
Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Tiesitkö, että Hangossa on linnunpönttötehdas? Se ei kuitenkaan ole kaupallinen tehdas ja oikeastaan nimityskin saattaa olla hieman harhaanjohtava. Kyseessä on Hangon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, jonka ohjaajana toimii Tom Lindgren. Ryhmäläiset ovat vaikeasti työllistettäviä ja pitkäaikaistyöttömiä. He ovat tulleet ryhmään sosiaalipalveluiden kautta.