Haperot ovat ensimmäisiä syyssieniä. Jo kesäsateiden jälkeen niitä ilmestyy harvakseltaan metsiin. Elokuu on niiden varsinaista sesonkiaikaa.
Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Haperot ovat ensimmäisiä syyssieniä. Jo kesäsateiden jälkeen niitä ilmestyy harvakseltaan metsiin. Elokuu on niiden varsinaista sesonkiaikaa. Silloin havu- ja lehtimetsissä näkee monen kirjavaa haperomaailmaa, punaisia, keltaisia, ruskeita…. Erityisen yleisiä ovat punaiset, joita näkee isoja, pieniä ja keskikokoisia, punaisen eri sävyissä. Haperot ovat suvulleen helppoja mutta lajilleen vaikeita tunnistettavia. Ongelmana on suuri lajimäärä, Suomessa kasvanee ainakin 200 haperolajia, ja uusia löytyy lisää. Monet vallan tieteelle kuvaamattomia. Lisäksi lakin väritys muuntelee ja värit voivat sadekausina liueta pois.
Kuvan kangashapero on sentään helpoimpia. Keskikokoisen tai ison lakin väri on ruskean-oranssinpunainen ja jalka selvästi vioituskohdista harmaantuva. Harmaantuvajalkaisia haperoita ei ole montaa lajia. Lisäksi kangashapero on maultaan mieto, joten se käy mainiosti ruokasieneksi.
Haperoissa ei tunneta myrkyllisiä lajeja ja kaikki miedon makuiset haperot ovat syötäviä. Osa lajeista on kirpeitä, jopa polttavia, mutta niitäkin voi vaaratta maistaa, kunhan sylkäisee palan pois hetken mutustelun jälkeen. Miedot haperot voi paistaa sellaisenaan pannulla ilman esikäsittelyä, jonka jälkeen ne käyvät monenlaisiin muhennoksiin, kastikkeisiin ja piiraisiin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki
Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.