Pohjoisen lyhyt kasvukausi on kasveille haaste. Niiden pitäisi tehtailla ravintonsa yhteyttämällä eli muodostamalla sokeria vedestä ja hiilidioksidista auringonvalon avulla. Se ei yleensä onnistu talven kylmyydessä ja kuivuudessa. Monet lajit luopuvat yhteyttämisestä suosiolla ja pitävät lehdettömän lepokauden kesällä keräämiensä tärkkelysvarastojen turvin.

On yllättävää, että tietyt kasvit pystyvät yhteyttämään myös talvella. Matalakasvuinen ja ikivihreä puolukka on hyvä esimerkki. Lumipeite hillitsee kylmyyttä ja liikaa valoa, jotka voisivat yhdessä vahingoittaa viherhiukkasten herkkää yhteyttämiskoneistoa. Koska lumipeite harvemmin yltää kymmenien metrien korkeuteen, eivät ikivihreät havupuut pääse nauttimaan edusta.

Talvella yhteyttäminen näyttäisi olevan luultua tavallisempaa puolukan kaltaisten ikivihreiden varpujen keskuudessa. Kasvit voivat mukavasti täydentää sillä ravintovarastojaan, millä on merkitystä esimerkiksi seuraavan kesän marjasadolle.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi