Uuden vaarallisia kemikaaleja koskevan viestintästrategian on tarkoitus parantaa kemikaalitietoisuutta ja vähentää vaaratilanteita. Kansallinen strategia on laadittu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) johdolla, ja siinä on pyritty huomioimaan niin terveys- kuin ympäristökysymykset.
Keskustelu kemikaaleista kääntyy helposti tieteelliseksi ja vaikeaselkoiseksi.
Teksti: Mirva Uotila
Uuden vaarallisia kemikaaleja koskevan viestintästrategian on tarkoitus parantaa kemikaalitietoisuutta ja vähentää vaaratilanteita. Kansallinen strategia on laadittu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) johdolla, ja siinä on pyritty huomioimaan niin terveys- kuin ympäristökysymykset.
Yksi tavoitteista on saada ihmiset noudattamaan tuotteiden käyttöohjeita ja tunnistamaan varoitusmerkit. ”Niitä ei paljoa katsella, ja sitten saatetaan ottaa aivan turhia riskejä”, sanoo Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen.
Viestinnän puolella on parannettavaa muillakin osa-alueilla. Toistaiseksi luotettavaa ja helppotajuista kemikaalitietoa on ollut hankala löytää, ja tämä on antanut tilaa turhillekin huhuille ja murheille. Nyt viranomaiset pyrkivät ottamaan aiempaa nopeammin ja selkeämmin kantaa nouseviin kemikaalikysymyksiin ja muokkaamaan viestit helppolukuisiksi.
Nykyihminen altistuu päivittäin sadoille kemikaaleille hengittäessään, ruokaillessaan ja kosketuksen kautta. Terveyden kannalta haitallisimmat altistumiset tapahtuvat monesti työelämässä, ja tämä on huomioitu myös viestintäsuunnitelmassa. Tietoa vaarallisten kemikaalien vaihtoehdoista ja kemikaalien haitoista pyritään jatkossa välittämään paremmin myös kemikaaleja käyttäville yrityksille.
”Esimerkiksi parketin lakkaajat, maalarit ja joillain tuotantolaitoksilla työskentelevät ihmiset voivat saada altistumisesta todellisia terveyshaittoja”, Nikunen sanoo. ”Korvaamalla ja vähentämällä ihmisille haitallisia kemikaaleja palvellaan myös ympäristöä, sillä suurin osa kemikaaleista päätyy lopulta ympäristöön.”
Tavallisista kuluttajista kemikaaliviestintää pyritään tänä vuonna kohdentamaan etenkin lapsiperheille. Ensi vuonna kohteena on nuoriso.
Suuri osa kemikaaleista on välttämättömiä ja tarpeellisia, mutta joukkoon mahtuu myös paljon riskialttiita yhdisteitä. Suomessa käytetään yli 31 000 vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia, jotka sisältävät yli 4500 vaaralliseksi luokiteltua ainetta.
Lisää kemikaaliturvallisuudesta seuraavan Suomen Luonnon 2/2014 Kotona-aukeamalla.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Tieteellistä maailmankuvaa puolustava Skepsis-järjestö myönsi joulukuussa pseudotieteellisen ajattelun Huuhaa-palkintonsa Gmo-vapaa Suomi -kampanjalle. Palkintoperusteluiden mukaan kansalaisjärjestöjen geenimuuntelunvastaisen kampanjan sivustolla toistetaan väitteitä, jotka on todistettu tutkimuksissa vääriksi.
Ensimmäinen reaktioni oli tyrmistys. Tuntemani gmo-kritiikki liittyy siemenmonopoleihin, jotka siirtävät sadon omistus- ja käyttöoikeuden paikallisyhteisöiltä muutamalle suuryritykselle. Mitä huuhaata Skepsis näkee tässä?
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) voi avata ohituskaistan kansallisiin ympäristölakeihin, kirjoittaa toimittaja Otto Kronqvist.
Vaalien alla vaadittiin ”turhan” sääntelyn purkamista. Äänessä olivat muun muassa Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan sääntelyn keventäminen on tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Mikä sitten on turhaa, jäi leijumaan ilmaan.
