Kuva: Antti Vanninen. Pajakkajoen Akonkoskella lähes kaikki kalat on vapautettava jatkamaan sukuaan.
Teksti: Jouni Tikkanen
Ympäri Suomen on meneillään hankkeita, joissa koskia kunnostetaan vaelluskalojen kutupaikoiksi. Uusin Suomen Luonto tarttuu aiheeseen kertomalla Uudenmaan Vantaanjoesta, joka on kunnostusten myötä noussut likaviemäristä jopa Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi.
Parannellaan paikkoja toki muuallakin.
Yle kertoi vastikään Pohjanmaan Lestijoen kunnostuksista. Kaakkois-Suomessa toimii puolestaan niin sanottu Kaakon jokitalkkari, ja Varsinais-Suomessa on ryhdytty parantamaan muun muassa Salon kaupungin läpi virtaavaa Uskelanjokea.
Kainuussa mielenkiintoinen kunnostuskohde on Kuhmon Pajakkajoki, jonka kosket Pajakkakoski, Akonkoski ja Saarikoski ovat virtaamaltaan alueen suurimmat vapaina säilyneet kuohut.
Pajakkajokea ovat kurittaneet sekä vesivoiman rakentaminen että tervan ja tukin uitto. Ensin jokea perattiin tervakuljetuksia varten 1800-luvulla, sitten rakennettiin möljiä tukinuiton tarpeisiin, ja lopulta yhteys Sotkamon reittiä Oulujärveen ja merelle katkaistiin monella vesivoimapadolla.
Lyhyt, vain viiden kilometrin mittainen Pajakkajoki jäi kuitenkin patoamattomana järviketjun keskelle, aivan Kuhmon keskustan tuntumaan. Ylä- ja alapuolisten järvien ansiosta siinä elää luonnonvarainen, ilmeisesti alkuperäinen järvitaimenkanta.
”Tämä on siitä vähän erikoinen kohde, että sille ei ole koskaan tehty uittokunnostuksia”, kertoo joen parannustyöstä vastaava projektipäällikkö Simo Yli-Lonttinen.
Yli-Lonttisen mukaan valtion harkinnanvaraista vesistökunnostusrahaa ei kaikesta huolimatta herunut, vaan Kuhmon kaupunki tarttui Pajakkajoen parantamiseen itse. Kaupungin rahoittamana töiden on tarkoitus alkaa toden teolla tänä syksynä. Pajakkajoesta halutaan tehdä virta, jossa taimen lisääntyy entistä paremmin luontaisesti.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lauri Asanti kuvasi taimenia, jotka turhaan yrittävät nousta padon kohdalta Vantaanjokeen. Padon purkamista on ehdotettu, sillä se tuottaa vesivoimaa häviävän vähän.
Imatralle on rakennettu lähes kilometrin mittainen puro, jonka avulla halutaan elävöittää entuudestaan tunnettua matkailumaisemaa ja parantaa Vuoksen uhanalaisen taimenkannan lisääntymismahdollisuuksia.
Luonnonlohia on meillä enää kahdessa joessa. Muut on tuhottu vesivoiman rakentamisella. Kun Tornionjoen ja Simonjoen lohet vaeltavat merelle, ne menevät samoihin parviin. Ammattikalastaja ei voi erotella, kalastaako hän uhanalaista Simon lohta vai paremmin voivaa Tornionjoen lohta. Simojokeen nousi koko viime kesänä vain kourallinen lohia.
