Viirupöllö suosii syrjäseutujen iäkkäitä kuusi- ja koivuvaltaisia havu- ja sekametsiä hakkuuaukeiden, metsäpeltojen ja rantojen tuntumassa. Viirupöllön soidinääni on kumeasti haukkuva, kuuntele ääninäyte!
Kuva: Pentti Johansson
Teksti: Pertti Koskimies
Viirupöllö suosii syrjäseutujen iäkkäitä kuusi- ja koivuvaltaisia havu- ja sekametsiä hakkuuaukeiden, metsäpeltojen ja rantojen tuntumassa. Laji pesii tilavassa pöntössä, puunkolossa tai katkenneen kelon päällä, toisinaan isojen haukkojen vanhoissa risupesissä. Pöntöllä sen voi houkutella muunkinlaisiin metsiin. Koska osa emoista hyökkäilee pesää puolustaessaan ihmisen kimppuun, ei viirupöllöä pidä houkutella talojen tai kesämökkien tai polkujen lähettyville. Viirupöllöjä pesii Etelä- ja Keski-Suomessa.
Noin 60 cm pitkä viirupöllö on lehtopöllöä kookkaampi, vaaleanharmaa ja pitkäpyrstöinen pöllö, jonka naama on vaalea (lehtopöllön rusehtava). Höyhenpuku on yltä päältä juovikas.
Viirupöllön soidinääni on kumeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”, jossa on neljän sekunnin tauko ensimmäisen haukahduksen jälkeen. Naaraan ääni on karheampi kuin koiraan. Varoitusääni on urahtava ”vuah, vuah-uah”. Poikaset kerjäävät sähähtävällä ”ptsjiäh”-äänellä.
Ääni: Lauri Hallikainen
Pöllöjen äänikuvaukset, tuntomerkit ja äänikuvaukset perustuvat Pertti Koskimiehen Suomen lintuopas -teokseen (WSOY).
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.