Pohjois-Savossa sanotaan, että keltavästäräkki on kyntömiehen kaveri. Muulloin niitä ei näe. Missä ne asustavat, ja mistä ne tietävät ilmaantua kynnökselle?
Kuva: Nimimerkki arrzka / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuolanto
Pohjois-Savossa sanotaan, että keltavästäräkki on kyntömiehen kaveri. Olinpahan pitkästä aikaa taas kyntöhommissa, ja eikös vain, kynnökselle ilmaantui keltavästäräkki. Ei niitä muulloin näe. Missä ne asustavat, ja mistä ne tietävät ilmaantua kynnökselle?
Keltavästäräkki on yleisimpiä lintujamme, mutta se tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Pohjoissavolaiset ovat tarkkasilmäistä porukkaa, sillä varmaan lähes kaikkialla maassamme voitaisiin sanoa aivan samoin kuin siellä.
Alun perin keltavästäräkki on soiden ja rantaniittyjen laji, mutta sitä mukaa kun soista on raivattu peltoja, keltavästäräkki on sopeutunut niillekin, varsinkin jos paikka on alava ja veden lähellä. Laji ei vaadi pesimäympäristöltään matalaa kasvillisuutta, kuten kottarainen tai kivitasku, ja viihtyy siksi hyvin pelloillakin.
Keltavästäräkit pesivät tavallisesti yhdyskunnittain, useita pareja toistensa lähellä. Yleensä yhdyskunta sijaitsee vuodesta toiseen täsmälleen samassa paikassa. Lähellä oleva, ihmisen silmään aivan samannäköinen paikka ei välttämättä kuitenkaan kelpaa keltavästäräkille. Ja pesimäpaikat saattavat olla kaukanakin ihmisasutuksesta, eivätkä linnut mitenkään pyri hakeutumaan ihmisen seuraan.
Keltavästäräkit näkevät kyntämään tulleen traktorin siinä missä muutkin linnut ja rientävät apajille. Pesäpaikat eivät siis sijaitse kaukana.
Täydennys:
Vastaus kuvastaa keltavästäräkin tilannetta neljännesvuosisata sitten. Opiskeluaikanani 1960-luvulla sain kesätuloja etsimällä keltavästäräkin pesiä Kirkkonummen Saltfjärdenin ja muiden kosteikkojen laitumilta tohtori Lasse Sammaliston tutkimuksiin. Nyt se ei olisi enää mahdollista, sillä viljelytapojen muutokset johtivat lajin taantumiseen.
Keltavästäräkki on 2015 tehdyn arvion mukaan silmälläpidettävä laji, hävinnyt kokonaan pesimälintuna Ahvenanmaalta sekä taantunut alueellisesti uhanalaiseksi koko Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjanmaa ja Kainuu mukaan lukien. Laji katosi ensimmäiseksi viljanviljelyalueilta, mutta myöhemmin myös karjatalouden piiristä lukuun ottamatta kosteita laidunmaita, joita lienee enää Lapissa. Enemmistö maamme keltavästäräkeistä pesii nykyisin luonnontilaisilla soilla Lapissa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
