Telkän pesiä on löydetty kelopuista hyvinkin kaukaa rannasta, useiden satojen metrien, jopa yli kilometrin päästä. Näin voi käydä silloin, jos rannassa tai sen lähellä ei ole sopivia pesäpaikkoja metsän, riittävän vankkojen puiden tai pesäkolojen puuttuessa. Tällöin sopivia paikkoja etsivät telkät saattavat lentää kauemmaksi etsimään koloja.

Telkän pönttöön pesivät mielellään muutkin lajit, esimerkiksi helmipöllö, naakka ja uuttukyyhky sekä nisäkkäistä ainakin orava. Pönttö ei siis välttämättä jää tyhjäksi, vaikka se sijoitetaan kauas rannasta.

Jos haluaa nimenomaan telkän pesimään, pönttö on sijoitettava rannalle niin, että telkkä näkee sen joko uidessaan tai rantoja pitkin lentäessään. Sen voi sijoittaa vaikkapa seipään nenään, jos puita ei ole tai puihin ei voi kiinnittää pönttöjä. Tämäkään ei välttämättä takaa, että telkkä asettuu pönttöön. Lähistöllä saattaa olla riittävästi koloja tai jokin toinen laji voi ehtiä valloittaa pöntön ensiksi.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi