Näin marraskuun lopulla metsäjäniksen, joka oli aivan valkoinen, vaikka maastossa ei ollut lainkaan lunta. Mikä ohjaa jänisten turkin värinvaihtoa?
Kuva: Louis Bafrance / Wikimedia Commons
Teksti: Ilkka Koivisto
Näin marraskuun lopulla metsäjäniksen, joka oli aivan valkoinen, vaikka maastossa ei ollut lainkaan lunta. Mikä ohjaa jänisten turkin värinvaihtoa?
Jäniksen, kuten kaikkien muidenkin valkoisen talvipuvun saavien eläinten värinvaihto on kiinteästi sidoksissa vuorokautisen valon määrän eli päivän pituuden muutoksiin. Näin siis myös kevään tullessa, kun valkoinen asu alkaa vaihtua kesäkoltuksi. Evoluution edetessä on näiden asuaan vaihtavien lajien ollut edullisempaa tukeutua tähän, vuosi toisensa jälkeen samanlaisena toistuvaan tapahtumaan kuin sitä paljon heittelehtivämpiin säätilojen muutoksiin; ovathan nekin säännöllisiä keskiarvojensa kahden puolen mutta melko laajoissa rajoissa.
Valon määrän muutoksiin sitoutumisesta seuraa tietysti, että hankalia tilanteita voi syntyä. Kuitenkin todennäköisyys, että valkoisen asun kausi osuu kutakuinkin kohdalleen, on riittävä jäniksien selviytymiseksi talvesta näillä leveysasteilla.
Asun vaihtuminen on jäniksillä ja muilla tämän kokevilla eläimillä perimässä. Tämän pystyy ilman muuta päättelemäänkin, mutta päätelmä on varmistettu kokeella. Siinä tuotiin jäniksiä Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen. Täällä ne alkoivat vaihtaa kesäturkkinsa talviseksi huomattavasti aikaisemmin kuin paikalliset.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Hassu veikkonen tämä vasemmalla puolella oleva pupujussi. Onko se oikea jänis? Kahtena aamuna se on tullut noin 2–3 metrin läheisyyteen. Sehän ei ole tyypillistä normaalille jänikselle, joka ponkaisee pusikkoon saman tien.
Kesämökillämme oli viime kesänä rusakko, jolla oli viisi poikasta. Poikaset olivat hajallaan eri puolilla pihaa, mutta aina illalla hieman ennen yhtätoista ne kokoontuivat samaan paikkaan. Kohta siihen saapui emokin, joka imetti poikaset. Kunkin poikasen imetys kesti vain noin 30–60 sekuntia. Sitten emo loikki jälleen metsään. Poikaset seurasivat emoaan jonkin matkaa ja hajaantuivat sitten maastoon. Näytelmä toistui samanlaisena joka ilta. Onko ilmiö harvinainen? Montako kertaa vuorokaudessa rusakko imettää?
Kaikki tuntevat jäniksen jäljet: ensin kaksi rinnakkaista ja sitten kaksi peräkkäistä painaumaa. Hop! Jälkiä seuraamalla voi nähdä mitä eläin on touhunnut.