Miksi linnut ovat viime vuosikymmeninä alkaneet laulaa myös talvella? Ennen laulua kuuli vasta keväällä.
Mustarastas laulaa. Kuva: Malena Thyssen / WC
Teksti: Seppo Vuolanto
Miksi linnut ovat viime vuosikymmeninä alkaneet laulaa myös talvella? Ennen laulua kuuli vasta keväällä.
Lintujen laulukausi on todellakin pidentynyt. Tähän on useita syitä. Ilmasto on selvästi lauhtunut, lajien runsaussuhteet ovat muuttuneet talviruokinnan yleistyttyä ja talvinen vuodenaika on valoisampi kuin ennen.
Ilmaston lauhtumisen takia jotkut lajit, jotka ennen muuttivat pois talveksi, ovat alkaneet talvehtia täällä ja aloittavat kevätlaulunsakin aikaisemmin. Esimerkiksi mustarastaita on ennenkin talvehtinut täällä, mutta talvehtiminen on selvästi yleistynyt. Reviirien valtaaminen alkaa usein jo keskitalvella. Talvehtijoilla on etulyöntiasema parhaiden paikkojen valloittamisessa. Mustarastaan laulua kuuluukin lauhoina syksyinä jo ennen vuodenvaihdetta.
Lintujen talviruokinta on yleistynyt ja johtanut eräiden siemeniä syövien lajien valtavaan lisääntymiseen ja talvialueen leviämisen pohjoiseen. Paras esimerkki tällaisesta lajista on viherpeippo, joka oli aiemmin harvinainen Lounais-Suomen talvehtija mutta on nykyisin yleinen ja runsas lintulautojen liepeillä kautta koko maan. Sen tapoihin kuuluu aloittaa laulukausi jo sydäntalvella, tammikuulla pian loppiaisen jälkeen. Tällöin koiraat istuvat puiden latvoissa ja virittelevät kauas kuuluvaa lauluaan.
Pimeä vuodenaika ei enää ole niin pimeä kuin ennen. Kaikkialla taajamissa palavat erilaiset valot, ennen kaikkea katuvalot yöt läpeensä. Kun lintujen laulukauden aloittaminen on luontaisesti kytkeytynyt kevään valon lisääntymiseen, ei taajamalinnuille enää tulekaan luonnollista kevättä. Kaupunkien tiaiset, ennen kaikkea talitiainen ja sinitiainen, saattavat aloittaa laulukauden jo tammikuussa, vaikka niiden maalaisserkut samoilla seudulla viivyttelevat toista kuukautta ennen kuin laulu alkaa.
Luontoillassa olemme erityisesti kyselleet tätä ilmiötä, ja saaneet vastauksia, joiden mukaan ilmiö on yleinen ainakin Oulun korkeudelle saakka.
Nämä syyt vaikuttavat usein kaikki yhtä aikaa, joten niiden osuutta on vaikea erotella lajikohtaisesti. Myös kevät tulee keskimäärin aiemmin kuin ennen. Muuttolinnutkin ovat aikaistaneet paluutaan, ja usein lopputalvella voi olla muuttolintuja talvehtijoiden laulukuorossa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Stereot humisevat, ja huoneeseen laskeutuu keskittynyt rauha: Hufvustadsbladetin taidemusiikkikriitikko Wilhelm Kvist sulkee silmänsä ja mutristaa huuliaan. Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila laskee päänsä käden varaan. Pitää olla aivan hiljaa. Kaiuttimista helähtää herkkä ääni: dudii fiFIU! fiii drrruuu drrruuu
Ennen kuin oli kirjoitettua kieltä, oli laulu. Kaikki tieto kulki suullisesti ja tallentui muistiin. Muistissa oli menneitten sukupolvien viisaus. Katso Laulu-dokumentin ohjaajan ja tuottajan haastattelu sekä traileri!
Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka. Kuuntele ääninäyte!
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Mustarastas (Turdus merula) korkkaa laulullaan kevään. Sen ensisävelet muljauttavat sydäntä ja mieltä joka kevät. Ja onhan linnussa rokkistaran piirteitäkin: laulupaikaksi kelpaa vain mahdollisimman korkea paikka huipulla.