Rantakäärme teki pesänsä kälyni polttorisuvarastoon, ja äitienpäivänä kymmenkunta pikku käärmettä mateli kasassa. Minkälainen rantakäärmeen pesäpaikka tavallisesti on ja mihin aikaan poikaset kuoriutuvat? Paljonko poikasia voi olla kerrallaan?
Kuva: tuittu 7 ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Rantakäärme teki pesänsä kälyni polttorisuvarastoon, ja äitienpäivänä kymmenkunta pikku käärmettä mateli kasassa. Minkälainen rantakäärmeen pesäpaikka tavallisesti on ja mihin aikaan poikaset kuoriutuvat? Paljonko poikasia voi olla kerrallaan?
Kysymyksen aikataulussa on jotakin vinossa. Tapahtumien järjestys on ehkä mennyt sekaisin. Äitienpäivä on sopiva ajankohta rantakäärmeiden kosiomenoille. Naaraat munivat sydänkesällä osapuilleen 10–30 munaa. Hautumislämpötila vaikuttaa suuresti munien kuoriutumisaikaan, mutta yleensä se tapahtuu lähellä elo–syyskuun vaihdetta.
Äitienpäivä on siis mahdoton ajankohta rantakäärmeen munien kuoriutumiselle. Munat vaativat paljon lämpöä kehittyäkseen pikku käärmeiksi. Ehkä joku väittää, että kuoriutuminen on syksyllä myöhästynyt ja munat ovat jääneet talvehtimaan. Mutta se vaatisi paljon ylimääräistä energiaa munilta. Rantakäärmenaaras ei ole varustautunut jälkeläistönsä talvehtimiseen.
Kuvattu paikka sopii hyvin rantakäärmeen pesimispaikaksi, varsinkin jos risut on kerätty kesällä. Silloin kasan alla voisi olla otollinen kerros lahoavaa lehtikariketta. Rantakäärmeen pesimispaikat ovat näet useimmiten sellaisia, joissa lahoamislämpö edistää munien kehittymistä. Sellaisia ovat kompostit, lehti-, heinä-, lanta- ja leväkasat ja jopa puutarhamulta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Kyyn ja rantakäärme ovat erilaisia käärmeitä. Ulkonäössäkin erot ovat tavallisesti selvät. Mustia yksilöitä pitää katselle hetken pitempään tunnistuksen varmistamiseksi.
Näin puolukkaretkellä Valkealassa noin 80-senttisen rantakäärmeen. Se meni ensin kerälle, mutta nousi sitten pystyyn. Se kulki majesteettisesti alas rinnettä niin, että vain 10–15 senttiä oli maan tasalla. Pää kääntyili sivuille ja meno oli vaivatonta. Miten käärme pysyy pystyssä?
Harmittoman rantakäärmeen erottaminen myrkyllisestä kyystä voi auttaa välttämään turhan hätäilyn. Rantakäärme voi kuitenkin vaikeuttaa tunnistamista matkimalla kyytä monin tavoin.
Voiko sisilisko tottua ihmisiin ja kesyyntyä? Matelijoiden muistia ja oppimista on tutkittu verrattain vähän, mutta vaikuttaa siltä, että ne ovat luultua älykkäämpiä.