1. Oli vaikuttavaa päästä ensimmäistä kertaa elämässäni kurkistamaan saimaannorpan lumipesään. Emo kaivaa pesän lumikinokseen etuevissään olevilla kynsillä. Kynsien jälkiä näkyikin pesäkammion lumisissa seinämissä. Pesästä paljastui kuutin karvaa merkkinä syntyneestä uudesta elämästä – ja peräti seitsemän kulkuavantoa. Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen arveli, että kuutti on ehkä harjoitellut avannon tekoa pesän rauhassa.

 
2. Kevätaamussa pulputtavat teeret paljastivat, että linnut ovat jossakin lähistöllä. Pian korvissa alkoi suhista vain potkukelkan jalasten rytmikäs ääni, kun suuntasimme Etelä-Saimaan selille. Evästauolle pysähdyimme erääseen saareen, jonka rannalla oli todistusaineistoa pulputtajista. Siisti jätöskasa sekä symmetriset makuukuopat paljastavat saaren myös teerien lepopaikaksi.

 
3. Emme ehtineet edes avata eväsreppujamme saaressa, kun joku huusi: ”Supikoira!” Se köllötteli ison kiven vieressä täysin liikkumattomana. Arvelimme aluksi, että näinköhän se enää hengittääkään. Mutta kun otimme muutaman askeleen lähemmäs, se ponkaisi lyhyille jaloilleen ja lyllersi syvemmälle saareen. Olimme selvästi häirinneet sen aamupäiväunia. Supikoiran on täytynyt tepastella saareen jäätä pitkin melkoinen matka, mutta ainakin sillä on täällä täysin oma rauhansa.

 
4. Kun supikoira oli lönkytellyt matkoihinsa, istahdimme kiville syömään eväsleipiä ja hörppimään kahvia ja teetä. Minun evästelykiven vieressä oli merkki saimaannorpan, teeren ja supikoiran lisäksi neljännestäkin saaren asukkaasta, tikasta. Vanhan puunkannossa olleessa tikan pajassa oli vielä käpykin kiinni ja maassa pajan vieressä oli jo avattuja ja työstettyjä herkkupaloja.

Kuva: Markus Sirkka

 
6. Saimaannorpan pesälaskennat tehdään käsipelillä ja ihmisvoimin. Aluepäällikkö Anna Vuori (vas.) saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja saimaannorppatiedottaja Antti Franssila Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiristä olivat tammikuussa olleet kolaamassa apukinoksia helpottaakseen norppien pesäpaikkapulaa juuri näillä samoilla rannoilla, joilla nyt tutkimme mahdollisia pesintöjä. He näkivät konkreettisesti tekemänsä työn tulokset. Löysimme kuusi pesää, joista yhteen oli varmasti syntynyt kuutti. Valokuvaaja Markus Sirkka tallensi retkemme videoihin ja upeisiin valokuviin, joita voit nähdä uusimmassa numerossamme. Oli ilo seurata asiansa osaavien ammattilaisten työskentelyä.

Lue lisää saimaannorpparetken tunnelmista toimittaja Johanna Mehtolan kirjoittamasta artikkelista Saimaan saaressa pikkuinen kuutti, joka ilmestyi Suomen Luonnossa 4/2018.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi