Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.
Pihlajasaari 2.10. Kuva: Susanna Kekkonen
Teksti: Mirva Uotila
Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisessa MARLIN-projektissa tutkittiin Itämeren rantojen roskaisuutta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Vastajulkaistujen lopputulosten mukaan Suomen rannikko on muita kohdemaita huomattavasti roskaisempi.
”Tämähän nostattaa toki paljon kysymyksiä”, sanoo MARLIN -projektin projektipäällikkö Hanna Haaksi. ”Tuloksesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaiset roskaisivat eniten, sillä myös merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeillä on voinut olla osuutta asiaan.”
Urbaaneilla kohderannoilla roskien lähteet on kuitenkin helppo jäljittää kaupunkiin. ” Turun ja Helsingin rannoilla roskat olivat lähinnä ulkoilijoiden jättämiä”, Haaksi sanoo. ” Take away – ja kertakäyttökulttuuri näkyy rannoilla selvästi.”
Suomessa seurattiin tutkimuksen ajan seitsemää erityyppistä kohderantaa Paraisissa, Kaarinassa, Turussa, Helsingissä, ja Kotkassa.
Yleisin roskatyyppi tunnistamaton muovi
Suomen rannikolta löytyi muita maita enemmän muoviroskaa. Jopa 75 prosenttia kerätyistä roskista oli muovia tai vaahtomuovia, kun koko projektin osalta luku oli lähempänä 60 prosenttia.
Suuri osa kerätystä muoviroskasta oli ollut meressä jo niin kauan, ettei sen alkuperäistä käyttötarkoitusta voinut enää tunnistaa. Muoviroska ei maannu hajotessaan, vaan pilkkoutuu Itämereen samanaiseksi mikroroskaksi kuin muihinkin meriin.
”Toistaiseksi roskaantumista ei olla kuitenkaan pidetty Itämeren alueella ongelmana, eikä roskaantumisen vähentämiseksi tehdä juuri mitään”, Haaksi sanoo.
Pihlajasaaren roskat jätettiin tutkimuksesta pois
Lokakuussa 2013 Suomen Luonto oli PSS ry:n mukana Pihlajasaaressa tutustumassa projektin rutiininomaiseen rantasiivouskertaan. Saarella siivousryhmää odotti valtava määrä rannalle ajautunutta lasikuitusilppua ja panoslankaa. Keräsimme sadan metrin rantaviivalta 18 jätesäkillistä roskaa.
Suomen Luonto selvitti roskan alkuperäksi Länsimetro -työmaan, jonka louhetta käytettiin Jätkäsaaren täyttömailla. Helsingin ympäristökeskus linjasi, että Pihlajasaaren roskaus rikkoi jätelakia ja, että vastuullisia olivat Helsingin rakennusvirasto ja Helsingin Satama.
PSS ry päätti jättää Pihlajasaaren syksyisen siivouskerran pois loppuraportin laskuista, sillä se olisi yksittäisenä tapauksena vääristänyt tilastoja.
Siivousvelvollisina Helsingin Rakennusvirasto ja Helsingin Satama kävivät syksyllä puhdistamassa Pihlajasaaren rannan. Tämän jälkeen PSS ry tai Suomen Luonto ei ole kuullut tapauksesta mitään.
”Olen lähettänyt kyselyitä Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon, mutta vastausta ei ole kuulunut”, Haaksi sanoo.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.
