Norjan Hedmarkissa helmikuussa pannoitettu nuori urossusi jatkoi hurjaa juoksuaan Lapissa. Ilmeisesti susi on jo ylittänyt itärajan Venäjän puolelle, viimeinen signaali sen gps-pannasta saatiin näet Sallan Naruskassa lauantaina iltapäivällä, ja sen jälkeen panta on ollut hiljaa. Asiasta kertoi Suomen LuonnolleTuomo Ollila Metsähallitukselta.
Panta lähettää signaalinsa gsm-verkon kautta, joka toimii itärajan tuntumassa vain korkeimmilla kohdilla. Siksi on mahdollista, että susi on myös Suomen puolella vaikkapa Värriön erämaan katvealueilla. Todennäköisempi osoite on kuitenkin Tuntsan erämaa Venäjällä. Tuo alue on hyvin harvaan asuttua, ja jos susi jää sinne, se saa olla hyvässä rauhassa.
Suden reitti kulki viimeisten havaintojen jälkeen lähes viivasuoraan kohti itää Kevitsan, Tanhuan ja Savukosken kirkonkylän kautta.
Vauhti on ollut melkoinen. Lähdettyään viime sunnuntaina Inarin Angelista susi laukkasi viikossa noin 350 kilometriä, parhaimmillaan sadan kilometrin päivävauhtia. Tällainen juoksu on tyypillistä nuorille uroksille, jotka etsivät omaa reviiriään. Tavallisimmin ne jäävät kuitenkin noin sadan kilometrin päähän vanhemmistaan, kun tämä yksilö on ehtinyt jo 1200 kilometrin päähän.
Suomen Luonto seuraa, saadaanko sudesta vielä uusia havaintoja.
Suden kulkemaa reittiä on tarkennettu edelliseen karttaan nähden.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.
Kun Ähtärin eläinpuisto 1973 perustettiin, sinne päätettiin ottaa vain Suomessa eläviä eläimiä. Nyt siellä voi kuitenkin nähdä esimerkiksi pikkupandan ja lumileopardin. Miksi?