Metsäjänikset ovat vähentyneet suuressa osassa Suomea. Etelä- ja Lounais-Suomessa kanta on vähentynyt jopa 40–50 prosenttia parinkymmenen viime vuoden aikana.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan rusakon osuutta metsäjäniksen katoon. ”Rusakko on laajentanut elinaluettaan kohti pohjoista ja on loikkinut jo ainakin Joensuusta Tornioon kulkevan linjan korkeudelle”, tutkija Riikka Levänen kertoo.

Yhteisillä esiintymisalueilla rusakkokoiras voi paritella metsäjänisnaaraan kanssa ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Näin voi syntyä useamman sukupolven risteymäjatkumo.

Itä-Suomen yliopistossa on kerätty jo 1,5 vuotta jäniseläinten korvia, joista 500 on saatu analysoitua. Rusakko-jäniksiä on löytynyt yli 10 prosenttia.

”Metsäjänis on pulassa myös ilmastonmuutoksen takia”, Levänen sanoo. ”Lumettomat talvet ovat karvapeitteensä valkoiseksi vaihtavalle eläimelle kohtalokkaita. Lumikengistä saatava hyöty esimerkiksi paetessa jää niin ikään hyödyntämättä.”

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi