Vuonna 2014 susia laskettiin 140-155. Nyt arvio kohosi 220–245:een.
Kuva: Wikimedia Commons / Public Domain
Suomen susikanta on Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan selvässä kasvussa. Kun susia laskettiin viime vuonna tähän aikaan 140–155, tänä vuonna arvio on 220–245. Laskentaa auttoi joulu–tammikuussa parantunut lumitilanne.
Sudet palasivat Suomen luontoon 1990-luvulla, kun niitä alettiin suojella Euroopan unionin vaatimuksesta. Ensimmäiset yksilöt saapuivat Venäjän Karjalasta, josta saatiin vuoteen 2009 saakka keskimäärin 3,2 sutta yhtä susisukupolvea kohti. Viime aikoina liikenne rajan yli on kuitenkin hiipunut.
Talvella 2006–2007 Suomen susikanta tavoitti huippunsa, yli 300 yksilöä, minkä jälkeen alkoi nopea romahdus salametsästyksen takia. Vähimmillään kaksi vuotta sitten susien määrä kävi noin 130 yksilössä.
Suomi reagoi susikannan romahdukseen kiristämällä salakaadosta tuomittavia korvauksia sekä lisäämällä vuonna 2011 törkeän metsästysrikoksen rikoslakiin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen ei pidä soveliaana sitä, että eräät riistanhoitoyhdistykset ovat levittäneet adressia, jossa vaaditaan vapaata oikeutta tappaa susia. Adressi on tehty epävirallisen yhdistyksen nimissä. Sen taustalla on rikostaustaa omaava yksityishenkilö.
Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetään suden ”kannanhoidollisen metsästyksen” sallimista. Maa- ja metsätalousministeriön virkamies Sami Niemi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Perhon salakaadoista käytävässä oikeudenkäynnissä kiistellään suden ja koirasuden erottamisesta dna-menetelmällä. Oulun yliopiston biologian laitoksen professori Jouni Aspi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.