Vuosia sitten nousi melkoinen kohu kun suomalaisestakin perunamaasta oli löydetty tryffeleitä. Asia ei sinänsä ollut mikään suuri uutinen, koska vanhimmat tryffelihavainnot Suomesta ovat 100 vuoden takaa, mutta kovin harvoin niitä löydettiin. Lähinnä niitä löytyi sattumalta kompostista tai perunamaan kaivelun yhteydessä.
Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Vuosia sitten nousi melkoinen kohu kun suomalaisestakin perunamaasta oli löydetty tryffeleitä. Asia ei sinänsä ollut mikään suuri uutinen, koska vanhimmat tryffelihavainnot Suomesta ovat 100 vuoden takaa, mutta kovin harvoin niitä löydettiin. Lähinnä niitä löytyi sattumalta kompostista tai perunamaan kaivelun yhteydessä.
Kyseessä olivat pienen perunan kokoiset, ja aika lailla näköisetkin maanalaiset sienet, jotka tuoksuivat voimakkaasti. Mutta nyt niistä on tullut sienimaailman julkkiksia. Suomalaiseksi nimeksi on annettu pohjantryffeli. Se on sukua etelän herkuille, valko- ja mustatryffelille. Ne kasvavat kuitenkin vain eteläisimmässä Euroopassa, mutta syötävää kesätryffeliä löydetään toki Ruotsistakin. Lisäksi sen kasvatus on aloitettu Juvan tryffelitilalla, Savossa ja ensimmäiset tryffelitkin on saatu jo muutaman vuoden odotuksen jälkeen.
Tryffelikiinnostusta on lisännyt italialaisen tryffelin etsintään erikoistuneen koiran Lagotto Romagnolon yleistyminen seurakoirana. Suomessa on nykyisin jo yli 1000 tryffelikoiraa. Niillä on taipumus kaivaa maata ja etsiä tarkan hajuaistinsa avulla maassa piileskeleviä sieniä. Tryffeleiden tuoksu onkin omalaatuinen, voimakkaan kemiallinen, jossa on mukana painomustetta ja munankeltuaista. Voimakkaimmin tuoksun tuntee tryffelin halkaisupinnasta.
Tryffeleitä on nyttemmin löydetty Haukiputaalta asti. Suomalaisten tryffeleiden syötävyysarvo ei ehkä ole verrattavissa etelän tryffeleihin, mutta kuitenkin ne kelpaavat ruokasieniksi ja ovat hyvin voimakasaromisia. Onhan niitä jo myytykin mm. lahtelaisiin ravintoloihin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki
Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.