Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset... Näinhän lauloi Olavi Virta. Ja melkein kaikki suomalaiset tuntevat tuon laulun – ja sen myötä tuomen.
Kuva: Alice Karlsson
Teksti: Alice Karlsson
Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset… Näinhän lauloi Olavi Virta. Ja melkein kaikki suomalaiset tuntevat tuon laulun – ja sen myötä tuomen.
Tuomen tuoksun ihanuudesta saa olla eri mieltä. Minäkin olen. Ja niin ovat myös monet eläimet.
Elias Lönnrot kirjoitti 1800-luvulla ilmestyneessä Suomen kasvistossa: Tuonta hevoiset niin kamoovat, että jos yksi tahi pari tuomenkukkaa heinissä, tervehinki hevoinen seisoo syömättä, jos olkoot heinä kuinki hyviä. Vuohilla ikään kuin on tuomeen luonnollinen inho, erittäin kun kukoistaa. Sanotaan karkottavan myyriä, ja lehdet, eloon sekoitettuna, hiiret laudoista.
Konsti on testattu muun muassa Turun kasvitieteellisessä puutarhassa, missä Arno Kasvi ylipuutarhuriaikoinaan karkotti tuomenoksilla myyrät ja hiiret valtakunnastaan.
Voimakas haju ei estä hyönteistuhoja. Tutuin tuomen tuholaisista on tuomenkehrääjäkoi, joka kietoo puut seittiinsä. Sen suojissa toukat syövät puun paljaaksi. Näky on aavemainen, mutta tuomi on toukkiin sopeutunut. Kun suursyömärit koteloituvat, puu tekee toisen lehtikerran ja näyttää loppukesällä taas ihan omalta itseltään.
Tuomi on varsinainen koko kansan puu. Tosin etelässä tuomi on metsätuomi ja pohjoisessa sen alalaji, karvaisempi ja matalampi pohjantuomi.
Metlan mukaan tuomen kukinta on aikaistunut koko maassa. Tietoja alettiin kerätä 1997 ja aikaistumisvauhti on siitä pitäen ollut keskimäärin 1,1 vuorokautta vuotta kohden.
Tänä vuonna tuomi alkoi kukkia Etelä-Suomessa jo toukokuun puolivälissä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Keväällä uutisoitiin tuomenkehrääjäkoin runsaasta esiintymisestä. Monin paikoin Etelä-Suomessa koin toukat tekivät selvää jälkeä tuomista kaluten laajoja alueita lehdettömiksi, seittien peittämiksi "aavemetsiköiksi". Juhannuksen jälkeen tuomenkehrääjäkoin paljaiksi syömiin tuomiin alkoi kuitenkin ilmestyä uusia, heleänvihreitä lehtiä kuin vappuna konsanaan.
Pellon reunoilla on harmaita, luurangoiksi kaluttuja tuomia. Tuomenkehrääjäkoit ovat ahkeroineet ja niiden toukat napostelevat tuomet puhtaiksi lehdistä.
Liuskapielus on erikoisen näköinen kääväkäs, joka on ilmeisesti runsastumassa Suomessa. Myös Kysy luonnosta -palstalla lukijakysymyksiin vastaava sieniasiantuntija Lasse Kosonen kartoittaa pajuikoissa ja tuomiryteiköissä viihtyvän lajin levinneisyyttä. Ilmoita havaintosi!