Risto Sulkava kyykistyy metsäisessä rinteessä viistosti alaspäin makaavan puunrungon viereen. Hän kaivaa kuluneesta kaulakotelostaan esille luupin eli lampulla varustetun suurennuslasin, asettaa sen melkein kiinni puun runkoon ja silmän kiinni luuppiin.

Hän kaivaa kuluneesta kaulakotelostaan esille luupin eli lampulla varustetun suurennuslasin, asettaa sen melkein kiinni puun runkoon ja silmän kiinni luuppiin.

Parasta luontoamme –
40-vuotiaat kansallis­puistomme

Hän kaivaa kuluneesta kaulakotelostaan esille luupin eli lampulla varustetun suurennuslasin, asettaa sen melkein kiinni puun runkoon ja silmän kiinni luuppiin. Hän kaivaa kuluneesta kaulakotelostaan esille luupin eli lampulla varustetun suurennuslasin, asettaa sen melkein kiinni puun runkoon ja silmän kiinni luuppiin.

Et harum quidem rerum facilis est et expedita distinctio. Nam libero tempore, cum soluta nobis est eligendi optio cumque nihil impedit quo minus id quod maxime placeat facere possimus, omnis voluptas assumenda est, omnis dolor repellendus. Temporibus autem quibusdam et aut officiis debitis aut rerum necessitatibus saepe eveniet ut et voluptates repudiandae sint et molestiae non recusandae. Itaque earum rerum hic tenetur a sapiente delectus, ut aut reiciendis voluptatibus maiores alias consequatur aut perferendis doloribus asperiores repellat.

Nam libero tempore, cum soluta nobis est eligendi optio cumque nihil impedit quo minus id quod maxime placeat facere possimus, omnis voluptas assumenda est, omnis dolor repellendus. Temporibus autem quibusdam et aut officiis debitis aut rerum necessitatibus saepe eveniet ut et voluptates repudiandae sint et molestiae non recusandae. Itaque earum rerum hic tenetur a sapiente delectus, ut aut reiciendis voluptatibus maiores alias consequatur aut perferendis doloribus asperiores repellat.

Sulkava tunnetaan parhaiten entisenä Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Siinä tehtävässä hän toimi useita vuosia lähtien vuodesta 2008.

 

 

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Kuusisammal

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Kuusisammal

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Tältä kantoraippasammal näyttää Sulkavan suurennuslasin läpi katsottuna. Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal. Kapealehtisten versojen päissä on ryväs viininpunaisia itujyväsiä.

Kantoraippasammal

Kantoraippasammal puolestaan on vanhoissa metsissä esiintyvä, pinnaltaan pehmenneillä lahoilla havumaapuilla kasvava uhanalainen sammal.

Sen elinympäristöt ovat taantuneet voimakkaasti luonnontilaisten ja lahopuuta sisältävien metsien vähentymisen takia. Etenkin Etelä-Suomessa lajin kanta on pirstoutunut pahoin. Yli puolet tunnetuista esiintymistä on suojelematta.

Ilmastonmuutos uhkaa maailman arktisinta pöllölajia, tunturipöllöä, joka pesii Suomessa harvakseltaan. Kuva: Jorma Luhta / Leuku

Lajin leviäminen uusille kasvualustaksi soveltuville puunrungoille edellyttäisi paitsi uusien maapuiden syntymistä, myös sopivien varjoisten ja pienilmastoltaan kosteiden metsien verkostoa. Säilymisen turvaavat parhaiten riittävän laajat luonnontilaiset metsäalueet.

Tältä noin 600 hehtaarin eli vajaan 1 000 jalkapallokentällisen kokoiselta alueelta on löytynyt Sulkavan mukaan 37 Punaisen kirjan lajia. Punainen kirja on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusarviointi. Suomen arvioinnin suorittaa eri lajiryhmiin erikoistuneiden tutkijoiden ryhmä.

Siitä huolimatta nämä metsät ovat valtion eli Metsähallituksen talouskäytössä. Se tarkoittaa sitä, että ne saatetaan milloin tahansa hakata. Samankaltainen tilanne on lukuisissa valtion omistamissa metsissä ympäri Suomea.

Pöllö lentää infrapunakamerassa

Pöllö lentää päivällä ja yöllä

Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit, sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.

Neque porro quisquam est, qui dolorem ipsum quia dolor sit amet, consectetur, adipisci velit, sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et dolore magnam aliquam quaerat voluptatem. Ut enim ad minima veniam, quis nostrum exercitationem ullam corporis suscipit laboriosam, nisi ut aliquid ex ea commodi consequatur? Quis autem vel eum iure reprehenderit qui in ea voluptate velit esse quam nihil molestiae consequatur, vel illum qui dolorem eum fugiat quo voluptas nulla pariatur

5.5.2021