Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.
Kesällä on mukavaa kävellä paljain jaloin. Hiekka, kivet ja kävyt tuntuvat jalkapohjien kautta koko kehossa. Paljain jaloin kävelyn hyväätekevä vaikutus on huomattu jo ainakin Keski-Euroopassa, missä paljasjalkapuistoja on noin sata pääasiassa sakasankielisellä alueella. Ensimmäiset puistot on perustettu parikymmentä vuotta sitten.
Tyrni (Hippophae rhamnoides) on arvostettu marja vitamiiniensa ja aromikkaan makunsa vuoksi. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä rasvahappoja.
Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.
Kovakuoriset, maukkaat karviaiset kypsyvät parhaillaan piikikkäiden oksiensa lomassa. Herukoihin kuuluvaa karviaista viljeltiin runsaasti, jopa enemmän kuin herukoita, Euroopassa keskiajalta aina 1900-luvulle.
Mustaherukka on ravintoarvoiltaa paras herukoista, vaikka valko-, puna- ja viherherukat ovat nekin hyviä vitamiinipommeja. Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa. Jo 50 grammaa riittää päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi.
Punaposkiset puolukat kypsyvät parhaillaan metsissämme. Puolukkaa poimitaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa, josta kaupalliseen käyttöön menee 5–10 miljoonaa kiloa.
Mustikka on puolukan jälkeen maamme poimituin luonnonmarja. Paras poiminta-aika ajoittuu säistä riippuen heinäkuun lopulta aina syyskuun alkuun saakka. Mustikka sisältää runsaasti terveydelle hyödyllisiä ainesosia.
Piharatamo on monivuotinen ruoho, joka on helppo tunnistaa silposuonisista lehdistä ja pitkistä tähkistä kukintaaikaan. Ratamo sopii salaattiin ja muhennoksiin. Kasvia on käytetty rohtona kautta aikojen.
Villivihannekset elävät renessanssia. Muodikas horta on löytänyt tiensä kaupunkilaisten lautasille ja trendilehtien palstoille. Mutta osattiin sitä ennenkin. Löysin kirpputorilta aarteen 1940-luvulta: Toivo Rautavaaran kaksiosaisen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan.
Monivuotinen, polttavalehtinen nokkonen (Urtica dioica) on monen puutarhurin vihollinen, mutta se on yksi monikäyttöisimpiä ja hyödyllisimpiä kasvejamme. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia ja se sisältää A-, B-, E- ja K-vitamiineja.
