Erikoistuja ei pärjää – ilmastonmuutos ajaa haahkat ongelmiin
Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.
Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.
Haahkanaaras hautoo. Kuva Mauri Leivo
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.
Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.
Sinisorsa kuuluu voittajiin. Se hyötyy talvien lämpenemisestä ja kasvaneesta sulan veden ajasta. Yleislajille kelpaa monenlainen ravinto. Sinisorsat viihtyvät niin merellä ja järvillä vesikasveja syöden kuin puistolammikoilla pullaa mutustaenkin. Ilmaston lämmetessä ne voivat siirtyä kohti pohjoista, sillä sopivia elinympäristöjä riittää.
Itämerellä asustava haahka sen sijaan on pulassa. Se ei ehdi iloita pidentyneestä sula-ajasta, koska sillä on muita pulmia. Haahka on riippuvainen yhdestä ravintokohteesta ja tietynlaisesta ympäristöstä. Sen pääravinto, sinisimpukka, tarvitsee suolaista vettä. Ilmastonmuutoksen myötä sadanta lisääntyy ja Itämeri laimenee. Suolaisuuden vähetessä sinisimpukat ovat vaarassa hävitä. Suomen haahkakanta onkin ansassa.
Muualla arktisella alueella haahkalla on omat vaikeutensa. Jääpeitteen hävitessä jääkarhut eivät saalistusmatkoillaan pysty enää seurailemaan jään rajaa hylkeitä pyytäen. Ne jäävät jumiin saariin, joissa ei ole paljon muuta ravintoa kuin vesilinnut ja niiden poikaset. Saarissa kuin tarjottimella pesivät haahkat saavat tuntea jääkarhujen nälän nahoissaan.
Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja linnuista Suomen Luonnon numerosta 4/2018.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo.Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo.
Gotlannissa kelpaa lintuharrastajan lomailla. Siivekkäitä voi havainnoida maisemamatkailun lomassa ja kulttuurikohteeksikin löytyy museollinen lintumaalari Lars Jonssonin töitä.