Pieni uutinen Yleisradion nettisivuilla kertoi puualalla olevan pulaa kunnon koivusta. Uutisen mukaan jyväskyläläinen, perinteinen lelutehdas Oy Juho Jussila ei saa tehtaaseensa tarvitsemaansa määrää hyvälaatuista koivua.
Kuva: Lauri Salminen
Teksti: Ismo Tuormaa
Pieni uutinen Yleisradion nettisivuilla kertoi puualalla olevan pulaa kunnon koivusta. Uutisen mukaan jyväskyläläinen, perinteinen lelutehdas Oy Juho Jussila ei saa tehtaaseensa tarvitsemaansa määrää hyvälaatuista koivua. Tehdas on perustettu vuonna 1923, ja se on tunnettu muun muassa Fortuna-peleistään sekä lasten Hakka-vasaralelusta.
Onko todella niin, että maassa, joka ylpeilee metsänhoidollaan ja jossa sentään kasvaa kymmeniä miljoonia koivuja, ei löydy kelvollista raaka-ainetta edes yhden vaivaisen lelutehtaan tarpeisiin?
Soitto tehtaan myyntipäällikkö Harri Savolle vahvistaa arvelun. Savo kertoo tehtaalle nykyisin tulevan koivun olevan suurelta osin oksaista ja ruskotäpläkärpäsen pilaamaa. Istutuskoivutaimikoihin iskevä tuholainen munii koivun latvaosaan ja syö itselleen käytävän puun
runkoon aina juuriin saakka. Niinpä päällisin puolin ehkä hyvältäkin näyttävä koivu on kelvoton niin lelutehtaalle kuin huonekaluteollisuudellekin.
Lelutehtaan edustaja sanoo kaipaavansa järeytyneitä ja sekametsässä kasvaneita noin 80–90-vuotiaita koivuja. Parasta raaka-ainetta ovat olleet vanhat kaskikoivikot ja muut koivikot, joihin nykyaikainen metsänhoito ei ole koskenut. Näitä koivuja usein vaivaava tyvilaho hieman haittaa, mutta riittää, kun muuten hyvälaatuisesta koivutukista ottaa lahon pois.
Oy Juho Jussila sanoo joutuneensa jo rajoittamaan tuotantoaan laadukkaan raaka-aineen pulan takia. Uutinen on tyrmistyttävä. Lelutehdas käyttää näet vuodessa noin 500 kuutiota puuta, siis vain 50 kertaa enemmän kuin itse poltan takassani.
Samaan aikaan suomalainen metsänhoito ylpeilee aina vain nousevilla kasvuluvuillaan ja metsän tilavuuden ennätyksillään. Mitä hyötyä Suomelle on sadan miljoonan kuution metsien vuosikasvusta ja yli kahden miljardin kuution metsätilavuudesta, jos sillä ei ruokita edes piskuista lelutehdasta? Verovaroin raskaasti tuettu metsänhoito on saanut aikaan lähinnä selluteollisuuteen ja polttouuniin kelpaavaa puumassaa.
Puista, niin koivuista, männyistä kuin kuusistakin, pitää ensisijaisesti kasvattaa hyvälaatuisia tukkeja. Massan pitäisi olla vain sivutuote.
Oy Juho Jussilan mukaan sama raaka-aineen hankintaongelma vaivaa myös suomalaista huonekaluteollisuutta, vaneriteollisuutta ja muuta puutuoteteollisuutta. Kun Suomen ainoa etu, hyvälaatuinen raaka-aine, on menetetty, tehtaan edustaja ennakoi lopunkin puutuoteteollisuuden hakeutuvan ulkomaille tai vähentävän tuotantoa.
Suomella ei ole yksinkertaisesti enää varaa ”perinteiseen” metsänhoitoon. Ensimmäiseksi kannattaisi lopettaa kaikki tuet metsä- ja suo-ojituksilta, istutuksilta, lannoituksilta ja maanmuokkaukselta ja suunnata ne laatupuun tuotantoon.
Yllä oleva ei tarkoita sitä, että puutuoteteollisuus korvaisi kokonaan perinteisen sellu- ja paperiteollisuuden.
Keskittyminen vain hyvälaatuisen puun kasvatukseen jättäisi kuitenkin jatkojalostukselle kaikki portit auki ja parantaisi metsien tilaa ratkaisevasti.
Haluan takaisin koivun – ja mielellään myös sen tähden.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kaikki tietävät, että raha ei tuo onnea. Politiikkaa ohjataan kuitenkin rahan voimalla ja bruttokansantuotteen eli bkt:n perusteella. Sen vuoksi viime vuosina on etsitty tapoja, joilla onnellisuus voitaisiin saada mukaan kansantalouden mittareihin. Myönnän, että olen itsekin ollut innostunut näistä yritelmistä, joissa bkt:hen on pyritty liittämään ympäristön tilaa ja kansalaisten hyvinvointia kuvaavia numeroita.
Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.
