Miksi esimerkiksi hyönteiset eivät saa sähköiskuja, vaikka ne kostealla säällä istuvat sähköjohdoilla? Johtaako niiden ruumis sähköä?

Kysymyshän koskee yhtä hyvin lintuja, sillä kottaraiset ja pääskyt istuvat pitkinä helminauhoina langoilla. Isommatkin linnut istuvat langoilla yksitellen tai pieninä ryhminä kuten monet peto- ja varislinnut, kyyhkyt sekä lepinkäiset. Monesti johto lienee eristetty ja kunnossa, jolloin siitä ei millään saa sähköiskua.

Periaatteessa kuitenkin kysymys on siitä, että sähköiskua ei tule, ellei sähkö pääse johtumaan jonnekin niin sanotulle miinuspuolelle. Linnun pitää siis osua kahteen johtoon tai maahan ja johtoon yhtä aikaa. Lentävät isot linnut kuten joutsenet osuvatkin usein molempiin johtoihin. Tämän takia kai joutsenet kuolevat johtoihin usein.

Linnut ja mahdolliset hyönteiset osuvat kahdella tai useammalla raajalla johtoon, jolla ne istuvat. Johdon virta ei siirry kiertämään niiden ruumiin kautta, koska raajoissa on sama jännite; ei siis ole johtumissuuntaa. Eläimen johtavuudella ei ole siinä merkitystä.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi