Suora Linja: Kaadetaanko kansallispuiston haapoja vieraslajin takia?
Haitallista vieraslajia, aasianrunkojäärää, löytyi läheltä Sipoonkorven kansallispuistoa. Tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Aasianrunkojäärä on lähtöisin Kiinasta. Kuva: Pudding4brains / Wikimedia Commons
Teksti: Jouni Tikkanen
Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) kertoi, että Vantaan Itä-Hakkilassa kasvavista puista on löytynyt haitallista vieraslajia, aasianrunkojäärää.
Tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta, miksi laji on niin vaarallinen? Se on vaarallinen, koska se pystyy iskeytymään terveisiin puihin ja on hyvin moniruokainen. Todennäköisesti kaikki meillä luontaisesti kasvavat lehtipuulajit ovat sille mahdollisia isäntäpuita. Jäärä myös tappaa puut, joihin se on iskeytynyt.
Yhdysvalloissa, jonne aasianrunkojäärä on päässyt tulokaslajina, ovat tapahtuneet kaikkein laajimmat tuhot. Arvioidaan, että sen torjunnan kustannukset ovat siellä jo kolme miljardia dollaria.
Voiko lajin sekoittaa johonkin kotimaiseen jäärälajiin?
Periaatteessa ei, se on kyllä niin silmiinpistävän erikoinen. Sehän on iso, 2–3 senttiä pitkä, kiiltävän musta, sillä on ruumista pidemmät tuntosarvet ja mustissa peitinsiivissä hyvin selkeitä vitivalkoisia karvatäpliä. Eniten samankaltainen meidän jäärälajeista on idänräätälin naaras, joka voi olla yhtä iso ja jolla on myös mustat mutta ei yhtä pikimustat peitinsiivet. Niissä on epämääräisempiä kellertäviä karvatäpliä.
Aasianrunkojäärää voi torjua lähinnä kaatamalla puut, joissa sen epäillään elävän. Kun Itä-Hakkilan löytöpaikka on lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa, voidaanko kansallispuiston kolohaapoja pian kaataa luonnonsuojelun nimissä?
Ei luonnonsuojelun nimissä mutta vaarallisen tulokaslajin torjunnan nimissä – näinhän se valitettavasti on. En pidä tosin kovin todennäköisenä, että se leviäisi umpimetsään, koska isokokoisilla jäärälajeilla lämpötila on kehitystä rajoittava tekijä. Ne elävät auringon paisteessa olevissa rungoissa.
Jos laji pesiytyisi meille, suurin riski ei aiheutuisi metsätaloudelle vaan metsien monimuotoisuudelle, kun yksittäisiä lahoja lehtipuita jouduttaisiin kaatamaan tai kaadettaisiin pelkän epäilyn takia. Nyt ei kannatakaan lietsoa hysteriaa. Ihmiset soittelevat kuulemma jo Eviraan ja ovat omatoimisesti kaatamassa arvokkaita pihapuitaan.
Suora Linja -palstalla Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus. Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.
Jättipalsamia torjutaan tänä kesänä monin paikoin. Listaan jutun lopussa on kerätty eri puolella Suomea järjestettäviä talkoita – osallistu lähimpään tai järjestä omat!