Olen kokeillut hyvällä menestyksellä biologista torjuntaa: kahvinporoja omenapuun juurelle, ja jopa rusakot jättävät omenapuut rauhaan. Ei ole muuta torjuntaa tarvinnut. Mihin kahvin teho perustuu?
Olen kokeillut hyvällä menestyksellä biologista torjuntaa: kahvinporoja omenapuun juurelle, ja jopa rusakot jättävät omenapuut rauhaan. Ei ole muuta torjuntaa tarvinnut. Mihin kahvin teho perustuu?
Kysyjän esimerkin innoittamana minäkin kokeilin kahvinporoja. Ripottelin käytetyt kahvinporot nuorten omenapuiden alle ja osin rungollekin, mutta jätin kaksi vanhaa puuta suojaamatta. Ja yllätys – se toimi! Rusakot jättivät nuoret puut rauhaan, vaikka kävivätkin jyrsimässä vanhojen puiden alhaalla riippuvia oksankärkiä.
Suoja ei tosin ollut aivan täydellinen: kun lumi oli peittänyt vanhat porot ja tuoksu lientynyt, saattoivat pupujussit vierailla nuorempienkin puiden luona. Pelkästään kahvinporoihin ei ehkä kannata luottaa.
Kasveja syövät nisäkkäät valikoivat ruokansa tuoksun perusteella. Kasvit torjuvat syöjiään kemiallisin asein. Niinpä kaikissa kasveissa on haitta-aineita, eri kasveissa vain eri aineita erilaisina yhdistelminä ja erilaisia määriä. Eläimet ovat sopeutuneet sietämään kukin vain joitakin kasvien haitta-aineista – ja silloinkin ne etsivät sellaisia kasviyksilöitä, joissa haitta-aineita on mahdollisimman vähän.
Mikään eläin ei pysty syömään kaikkia kasveja, mutta toisaalta ei myöskään mikään kasvi vältä kaikkia eläimiä. Jopa näsiällä ja kielolla on syöjänsä.
Kahvinporojen ja muidenkin hajusteiden teho perustuu siihen, että ne peittävät omenapuun oman tuoksun. Kahvin sisältämät ainesosat, kuten kofeiini, ovat pohjoiselle luonnolle täysin vieraita, joten kaikki meikäläiset eläimet, myös myyrät, vierovat kahvin tuoksua.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Metsäjänikset ovat vähentyneet suuressa osassa Suomea. Etelä- ja Lounais-Suomessa kanta on vähentynyt jopa 40–50 prosenttia parinkymmenen viime vuoden aikana.
Toukokuun lopulla omakotitalomme pihalle Vantaalla ilmestyi rusakon poikanen. Se istui nurmikollamme, söi ruohoa ja pesi itseään. Aamulla se meni nukkumaan kukkapenkkiin tuijan alle. Vielä joulukuun alussa rusakko pyöri meidän ja naapurimme pihoilla. Kesy se ei ollut mutta aika rohkea. Jäävätkö rusakon poikaset synnyinsijoilleen? Onko niillä reviiri?
Katselin kerran kahden rusakon kisailua. Ne juoksivat vinhaa vauhtia peräkanaa ja välillä nousivat vastakkain pystyyn ja huitelivat toisiaan etutassuillaan niin että mäiske kävi. Mistä tässä on kysymys?