Lapissa, Laanilassa, on kattolaudoitusten välissä mantukimalaisen pesä. Ovat muuten mukavia, mutta välillä ne käynnistävät oikein generaattorin: hirveä hurina muutama minuutti kerrallaan, sitten se katkeaa leikaten. Osaavatko ne värinällä tai huminalla tuulettaa pesäänsä?

On se tuulettamista, oikein kunnolla, siiveniskuin. Kimalaiset ovat kääntyneinä pää poispäin pesästä ja suuntaavat ilmasuihkun pesään käyttämällä siipiään selän yllä. Kysymys on kirjoitettu kesän 2005 helteiden aikaan heinäkuun alkupuoliskolla, joten ei ihme, että kimalaispesään tuli lämmönsäätelyongelmia.

Toukat ovat hyvin herkkiä liian korkeille lämpötiloille, ja niitä muodostuu pesään helposti. Työläisillä taas on tarkka lämpöaisti, ja ne viilentävät pesän lämmön sopivaksi. Ampiaiset ja mehiläiset tekevät samoin. Muurahaistyöläisillä ei ole siipiä, mutta ne avaavat ja sulkevat tarpeen mukaan keon tuuletusaukkoja.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi