Miten majava onnistuu aina kaatamaan puun haluamaansa suuntaan?
Kuva: Majavan pato / Joel Berglund / Wikimedia Commons
Teksti: Matti Helminen
Miten majava onnistuu aina kaatamaan puun haluamaansa suuntaan?
On totta, että majava näyttää lähes aina saavan puut kaatumaan kohti vesistöä, järveä tai jokea, jota myöten puun osat on tarkoitus kuljettaa.
Puun runkoa katkaistessaan majava käyttää samaa kaatokolotekniikkaa kuin metsurikin. Majava ei jyrsi runkoa aivan tasan yhtä paljon joka puolelta. Halutun kaatumissuunnan puolelta on poistettu enemmän puuainesta kuin vastakkaiselta puolelta, eikä kannossa näkyvä jyrsimättä jäänyt keskiosa olekaan täsmälleen rungon keskellä. Puun painopiste on jäänyt enemmän tai vähemmän tyhjän päälle ja puu on romahtanut tarkoitettuun suuntaan.
Toisaalta kaatamista rantaan päin helpottaa usein se, että puun oksisto kurkottaa kohti valoa eli rannan suuntaan. Tällöin puun painopiste saattaa olla valmiiksi selvästikin kannon ulkopuolella ja puu kaatuu vääjäämättä kohti vettä. Ei majavakaan aivan erehtymätön ole.
Konkeloita syntyy taitavallekin kaatajalle, kun kaatuva runko jääkin vinoon jonkin toisen rungon varaan. Näin näyttää käyvän varsinkin siellä, missä majava on työskennellyt kauempana rannasta ja missä puilla ei ole yhtä luonnollista kaatumissuuntaa kuin rantapuilla. Konkeloiden laukaisu joko kaatamalla tukipuukin tai katkaisemalla vinoon jäänyt runko ylempää on aina vaarallinen tehtävä, kuten jokainen metsätöitä tehnyt tietää. Majavankin on havaittu saaneen surmansa, kun konkeloon jäänyt runko on yllättäen romahtanut eläimen päälle.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Tässä juttusarjassa esitellään Suomeen hiljattain kotiutuneita vieras- ja tulokaslajeja. Osa lajeista on hyväksytty erottamattomaksi osaksi paikallisluontoa, osasta tuntuu olevan vain harmia. Lajien istutukseen ja levittämiseen liittyy toisinaan erikoisia virheitä, väärinkäsityksiä tai silkkaa huolimattomuutta.
Uutisissa on kerrottu, että Länsi-Lapin kanadanmajavat tapetaan Ruotsin euroopanmajavien suojelemiseksi. Kuinka kanadanmajava häiritsee euroopanmajavaa, risteytyvätkö ne vai onko kanadanmajava etevämpi kilpailussa elintilasta?