Keskikesällä mehiläisen näköinen mustahko hyönteinen kantoi vanhan hirsirakennuksen seinässä olleeseen toukankoloon vihreitä kasvin lehdistä leikattuja pyöreähköjä palasia. Mikä hyönteinen on, ja mitä se tekee lehdenpalasilla?
Kuva: Bernhard Plank / Wikimedia Commons
Teksti: Kauri Mikkola
Keskikesällä mehiläisen näköinen mustahko hyönteinen kantoi vanhan hirsirakennuksen seinässä olleeseen toukankoloon vihreitä kasvin lehdistä leikattuja pyöreähköjä palasia. Mikä hyönteinen on, ja mitä se tekee lehdenpalasilla?
Verhoilijamehiläinen on ollut työssään. Se rakentaa lehdenpalasista vaikkapa kovakuoriaisen alunperin kovertamaan käytävään tai ihmisen aikaansaamaan rakoseen rivin taidokkaita ”lastenkammareita”, kymmenkunta kuhunkin piilopaikkaan. Yksi laji käyttää ruusunlehtiä, toinen haapaa.
Rakennustaidon näytteenä osastorivi on ihailtava. On käsittämätöntä, että mehiläinen saa käytävän ahtaudessa lehdenpalaset asettumaan täsmälleen oikein.
Kuhunkin osastoon se kerää kukista mettä ja siitepölyä, ja munii siihen sitten yhden munan. Näin jokaisella mehiläistoukalla on ravinto valmiina elämänsä varrelle. Syötyään tarpeeksi toukka koteloituu osastoonsa kutomaansa kotelokoppaan. Uudet mehiläiset kuoriutuvat tavallisesti keväällä tai alkukesällä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Nyt on oikea aika aloittaa pölyttäjien keinopesien valmistus. Pesät laitetaan ulos vasta alkukeväästä, mutta alkutöiden jälkeen puun on hyvä antaa kuivua talven yli ennen viimeistelyä ja asennusta.
Ampiaista muistuttava, mutta harmaampi hyönteinen sukelsi kivenlohkareen jäkäläkasvustossa olevaan sentin kokoiseen reikään. Sillä oli lehden palanen eturaajoissaan. Vajaan minuutin kuluttua se lähti hakemaan uutta lehdenpalasta. Miksi?
Ruissalossa lepakonpöntön pohjalla oli pyöreitä lehdenpalasia. Pöntön katosta löytyi kaksi seittien varassa roikkuvaa lehtikäärylettä, pikkusormen paksuisia, neljän – viiden sentin pituisia. Olisivatko olleet ruusuverhoilijamehiläisen tekemiä? Ympäristöhallinnon sivut mainitsevat sen äärimmäisen uhanalaiseksi.
Peltikaton alta löytyi kuvan peräti 30 senttiä pitkä lehtikäärö, onko ystävän vai vihollisen käärimä?