Mistä johtuu nimitys jalopuut?

Suomen kieleen jalopuu-nimitys on saatu Saksasta. Siellä se oli alun perin nikkaritermi: puusepät käyttivät muutamista kestävistä ja erilaisiin veistotöihin hyvin sopivista puulajeista Edelbaum-nimitystä. Kun samat puulajit ovat Pohjoismaissa vaateliaita ja eteläisiä lehtojen kasveja, ottivat kasvitieteilijät termin omaan käyttöönsä, mutta nyt se sai ekologisen merkityksen.

Suomessa jalopuita ovat vaahtera, saarni, tammi, lehmus, kynäjalava ja vuorijalava. Jos listalle lisää vielä tervalepän, niin meillä on luettelo puulajeista, joiden parasta aikaa Suomessa oli lämpökausi 8000-4000 vuotta sitten. Sitten ilmaston viileneminen ja ihminen toivat jalopuille ahdingon.

Parhaat jalopuulehdot otettiin viljelykseen. Kuusi valtasi suuren osan kasvupaikoista ja esti varjostuksellaan jalojen lehtipuiden uudistumisen. Sadevedet uuttivat maasta ravinteet, ja maa muuttui vähitellen jalopuille liian happamaksi ja niukkaravinteiseksi.

Jalopuiden niukentuminen koitui kohtaloksi myös useille niiden seuralaislajeille: todennäköisesti monet lajit ovat tyystin kadonneet, ja monet nykyaikaan säilyneistäkin sinnittelevät nyt uhanalaisina.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 5/2004.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi