Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyynti Pielisjoella ja Ala-Koitajoella on puhuttanut Itä-Suomessa. Eikö asialle voi tehdä mitään? Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta vastaa kysymykseen.
Salakalastaja jäi riistakameran kuvaan Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus
Teksti: Jouni Tikkanen
Kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta: Miksi järvilohen salakalastajia on jäänyt niin paljon kiinni juuri tänä vuonna? Onko tilanne aiempaa pahempi?
Sitä on vaikea sanoa, koska tänä vuonna valvonnassa on ollut aiempaa enemmän resursseja. Hain syyskauden valvontaan Pohjois-Savon Ely-keskukselta 20 000 euron edistämismäärärahaa ja sain sen. Loppuvuodelle on vielä myönnetty 19 000 euroa lisää.
Alkukesästä myös Joensuun luonnonystävät soitti ja tarjosi tuhatta euroa kalastuksen valvontaan Kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Sen käytin aiemmasta suunnitelmasta poiketen alkukesästä.
Melkein joka kerta, kun kuljin Kuurnan kautta, siellä olikin salakalastajia. Aiemmin valvontaa on ollut vasta elokuun alusta.
Enso-Gutzeit patosi järvilohen kutureitin Pielisjoen Kuurnan- koskella vuonna 1971, ja sen jälkeen kalat ovat olleet laitoskasvatuksen varassa. Kuinka paljon Kuurnan voimalan alapuolelle pakkautuu nyt mahdollisia emokaloja?
Puhutaan kymmenistä emokaloista. Ehdoton minimitavoite, jonka Luonnonvarakeskus on asettanut,
on 50 kutuparia, mutta huonoimpina vuosina uroskaloja on tainnut
olla yksi.
Ja nämä ovat niitä samoja kaloja, joita nyt salakalastetaan?
Kyllä, mutta tänä kesänä pääsin ottamaan niin sanotusti luokalle yhdet salakalastajat, joilta olivat jo muutaman kerran lähteneet virvelit ja jotka olivat saaneet pari kertaa sakotkin. Heiltä
sain arvokasta tietoa.
Kalastus oli painottunut alkukesään. Järvilohia he olivat saaneet, mutta lähinnä kolmevuotiaita istukkaita, jotka eivät ole osanneet lähteä vaellukselle. Saaliina oli ollut myös uhanalaisia taimenia sekä kuhaa ja haukea.
Miksei näitä salakalastajia saada kuriin? Eikö voi määrätä kovempia rangaistuksia?
Olen kysynyt poliisilta, eikö sala- kalastuksen uusijoita saataisi tuomittua kalastusrikoksesta eikä -rikkomuksesta. Rikoksen alle nämä eivät kuitenkaan mene, ja sanktiot ovat mitä ovat.
Uutta on, että voimalaitoksen alueelta annetaan kuitenkin nyt lisäsakko julkisrauhan rikkomisesta.
Tänä kesänä, kun asia sai julkisuutta, maa- ja metsätalousministeriö reagoi myös siihen, että uhanalaisille kaloillekin pitäisi saada hintalappu. Nyt sitä ei ole.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Päätoimittaja Heikki Vasamiehen mielestä kalastusjärjestöjen ja ammattikalastajien kannattaisi ryhtyä vaatimaan alamittoja petokalojen pyyntiko'oille ja näin ajamaan omaa etuaan.
Korkein hallinto-oikeus myönsi toukokuussa luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen Kemijokeen. Lupa heltisi, vaikka hanke hävittää esiintymisalueet useilta sellaisilta eliölajeilta, joiden osalta se on luonnonsuojelulailla nimenomaisesti kielletty.
