Mikä saa tervapääskyt kisailemaan ja kirkumaan illansuussa? Ne lentelevät pieninä parvina vinhaa vauhtia ylös ja alas ja kirkuvat lakkaamatta.
Kuva: Wikimedia Commons
Teksti: Seppo Vuolanto
Mikä saa tervapääskyt kisailemaan ja kirkumaan illansuussa? Ne lentelevät pieninä parvina vinhaa vauhtia ylös ja alas ja kirkuvat lakkaamatta.
Tervapääskyt elävät tavallisesti yhdyskunnittain esimerkiksi kattotiilien alla, ullakoilla tai lintupöntöissä. Tervapääskyn kirkuna on tavallisimpia kaupunkien lämpimien kesäiltojen ääniä. Kirkunaa kuulee sekä kesän alussa että etenkin loppukesällä ennen kuin linnut yhtäkkiä katoavat maisemista poikasten lähdettyä lentoon. Kirkuna liittyy yhdyskunnan elämään. Alkukesällä linnut pariutuvat, jolloin takaa-ajolennot liittyvät soitimeen, parinmuodostukseen ja pesintään. Haudonta-aika alkukesällä on hiljaista, mutta myöhemmin kesällä yhdyskuntaan hakeutuvat uudet nuoret linnut. Ne ovat syntyneet kaksi-neljä vuotta aiemmin ja aloittelevat soidinta ja pesäkolojen etsintää seuraavaa vuotta varten. Kirkuviin ryhmälentoihin osallistuvat varmasti myös pesivät yksilöt, joiden koloja nuoret linnut halajavat. Miksi illalla? Silloin pesivät yksilöt tulevat yöpymään koloihinsa, ja se on aamun ohella ainoa aika, jolloin yhdyskunnan linnut ovat yhtä aikaa saapuvilla. Aamulla on lähdettävä ravintoa hankkimaan, mutta kauniin päivän jälkeen illalla nälkä ei vaivaa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Tervapääsky on sopeutunut ilmaelämään paremmin kuin mikään muu lintu, ja melkein koko elämänsä se ilmassa viettääkin. Viikatteenterän muotoiset siivet kirittävät tervapääskyn syöksyssä jopa 150 kilometrin tuntinopeuteen.