Minkä värisiä munia käki munii? Muniiko käki vain sellaisten lintujen pesiin jotka munivat saman värisiä munia? Vai voiko käki muuttaa muniensa väriä?
Kuva: ahku / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Seppo Vuolanto
Minkä värisiä munia käki munii? Muniiko käki vain sellaisten lintujen pesiin jotka munivat saman värisiä munia? Vai voiko käki muuttaa muniensa väriä?
Käen munintaa muiden lintujen pesiin kutsustaan pesäloisinnaksi. Se vapauttaa käet jälkikasvun hoidosta ja kasvattamisesta täysikasvuiseksi. Pesimisen sijaan käki panostaa siihen, että hyönteisiä ravintonaan käyttävät varpuslinnut kasvattaisivat poikasen lentokykyiseksi ja omillaan toimeen tulevaksi.
Käki munii isäntälinnun munien värisiä munia, jotka säännön mukaan ovat hieman suurempia kuin käenpoikasen kasvatusvanhemman munat.
Käkinaaras ei pysty vaikuttamaan munien väriin, vaan eri käkinaaraat munivat perinnöllisesti erilaisia munia. Käenmunia on tavattu yli 30:n Suomessa pesivän lintulajin pesästä, ja arvellaan, että perinnöllisesti erilaisia munia munivia naaraita voisi olla Suomessa jopa toistakymmentä perinnöllistä tyyppiä. Ilmeisesti yleisin käenmunan väri meillä on vaaleansininen, leppälinnun munan väriä jäljittelevä muna. Munan väri voi muuttua luonnonvalinnan seurauksena hitaasti, lintusukupolvien kuluessa.
Käenpoikaa kasvattavat linnut eivät saa omia jälkeläisiä, ja niiden oma lisääntyminen pienenee. Eräille lintulajeille on kehittynyt taito tunnistaa käenmuna, ja ne osaavat poistaa sen pesästään. Kaikesta päätellen kyseiset lajit ovat aikaisemmin joutuneet käen loisimiksi. Käen on vuorostaan löydettävä uusia lajeja isäntälinnuksi tai kehitettävä entistä enemmän isäntälinnun kaltaisia munia, jotta nämä hyväksyisivät munat.
Kun yksi käkinaaras voi munia jopa parikymmentä munaa, sen on siis löydettävä yhtä monta isäntälinnun pesää, joiden munien väri sopii sen omaan värimalliin. Ne on löydettävä munintavaiheessa tai viimeistään haudonnan alkupäivinä, jotta käen oma muna kuoriutuisi viimeistään samaan aikaan kun isäntälinnun omat munat.
Käkinaaras lentelee varpushaukan tavoin pelottaen lintuja lentoon ja seuraa sitten hiljaa paikallaan niiden liikkeitä, kun ne paljastavat pesiensä sijainnin.
Käestä on ilmestynyt monipuolinen kirja: Haikola ja Rutila: Käki (Otava 2007). Suosittelen sitä lämpimästi kaikille käestä kiinnostuneille .
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.
Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat.