Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät hyvää mustikkasatoa kerrotaan Luonnovarakeskuksesta.
Mustikka kukki runsaasti juhannusviikolla Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Kuva: Annakaisa Vänttinen
Teksti: Johanna Mehtola
Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät hyvää mustikkasatoa kerrotaan Luonnovarakeskuksesta. Pääsato kypsyy poimittavaksi kevään ja alkukesän kylmien säiden takia Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, noin 7–10 vuorokautta myöhemmin kuin normaalin kesäsään vallitessa. Kainuun pohjoisosissa ja Lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella. Myös puolukka ja suomuurain kukkivat runsaasti.
Kukka-aiheet muodostuivat jo viime syksynä, joka oli pitkä ja melko lämmin. Lisäksi paksun lumipeitteen suojassa varvut talvehtivat hyvin. Kun hallojakaan ei ole ollut, olosuhteet ovat olleet otolliset runsaalle kukinnalle.
Tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen marjasatoseurannassa on noin 50 tutkimusmetsää eri puolilla maata. Mustikan kukkien lukumäärä laskettiin 40 metsästä, 200:lta neliömetrin kokoiselta koeruudulta. Kukkia oli runsaasti, keskimäärin 263 kpl neliömetrillä.
”Lapinjärven Ingermaninkylän tutkimusmetsässä sijaitsevalta yhdeltä yksittäiseltä koeruudulta laskettiin ennätykselliset 1038 kukkaa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Suomessa mennään mustikkaan, kun monet muut naapurimme menevät "sinikkaan". Metsistämme löytyy sekä mustia että sinisiä mustikoita. Onko musta versio ollut nimenantoaikana vallitseva muoto?