Muuttolintukalenteri: Kiikitys kuuluu, mutta mitään ei näy – näin erotat pikkutikan ja käenpiian äänet
Alkukeväästä metsissämme kiikittää vain pikkutikka. Toukokuussa toinen kiikittävä kolopesijä, käenpiika, saapuu muutolta kotireviiriä etsimään.
Käenpiian ja pikkutikan äänet muistuttavat toisiaan, vaikka linnut ovat aivan erinäköiset. Käenpiian ääni on helpoin tunnistaa valittavasta sävystä. Pikkutikka voi välillä myös rummuttaa. Kuvat: käenpiika Donald Hobern / Flickr CC BY 2.0, pikkutikka Jevgenijs Slihto / Flickr CC BY 2.0
Teksti: Riikka Kaartinen
Jostain puiden lomasta kuuluu kiikitys, mutta huutelijaa tuntuu olevan mahdoton nähdä. Äänessä on joko pikkutikka tai käenpiika. Niiden äänet ovat aika samankaltaiset, mutta kuitenkin helpot erottaa, kun oivaltaa mihin kannattaa kiinnittää huomio.
Pikkutikan kiikitys on nopeatempoista ja tasaista, eli ääni ei nouse eikä laske. Tahti voi hidastua hieman lopussa. Yksi sarja koostuu 8-15 tavusta: kii-kii-kii-kii-kii-kii-kii-kii-kii…!
Käenpiian kiikityksessä on tunnusomainen valittava sävy, ja sarja on 12-18 tavuinen: kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie-kie… Ääni voi joskus kuulostaa hieman käheältä. Sarjan alussa on pieni nousu, varsinkin ensimmäinen tavu erottuu muista.
Kannattaa muistaa myös kolmes kiikittäjä, nuolihaukka. Sen kiikitys on välillä hitaampaa, välillä nopeampaa. Sävy ei ole valittava kuten käenpiialla, vaan pikemminkin ponteva: kje-kje-kje-kje-kje-kje-kje-kje… Kotireviirillään pariskunta harrastaa kuorolaulua ja voi pitää melkoista meteliä. Linnut ääntelevät myös lentäessään.
Pikkutikka
Vain varpusen kokoinen pikkutikka on paikkalintu, eli se jää talveksi Suomeen. Se viihtyy rehevissä lehtimetsissä, joista löytyy runsaasti lahopuuta. Ajoittain pikkutikoilla on syysvaelluksia.
Lajin pesimäaika alkaa huhtikuussa, jolloin piskuiset tikat kuuluttavat reviiriään kiikittämällä ja rummuttamalla. Suomessa pesii 4000-7000 pikkutikkaparia.
Ääni: Jan-Erik Bruun
Käenpiika
Käenpiian huutelu alkaa toukokuussa, kun piiat palaavat muutolta. Kevätmuuton kiihkein jakso on toukokuun ensimmäisellä puoliskolla. Käenpiiat talvehtivat Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, mutta lajista on hyvin vähän tietoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaiseman Rengastusatlaksen mukaan käenpiiasta ei ole ensimmäistäkään rengaslöytyä Afrikasta, ei suomalaisista eikä muistakaan pohjoismaisista linnuista.
Suomessa pesii nykyään 10 000-20 000 käenpiikaa. Viimeisten 30 vuoden kuluessa laji on taantunut voimakkaasti, jopa 70 prosenttia kannasta on huvennut. Taantumisen syynä pidetään tehometsätaloutta, niittyjen ja maatalousympäristöjen umpeenkasvua sekä talvehtimisalueilla tapahtunutta ympäristön tilan heikkenemistä. Käenpiika pesii koloissa ja kelpuuttaa myös linnunpöntön pesäkolokseen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
