Minulla on telkän ja koskelon pönttöjä puissa rannalla puolentoista–kahden metrin korkeudella. Joka kevät munat katoavat pöntöistä. Voiko asialla olla näätä, jokin muu villieläin tai ihminen? Missään ei näy munankuoria. Mitä voisi tehdä näädälle, kun sitä ei saa tappaa kesäisin?

Jos näädästä on havaintoja tai talvisin alueella on näädän jälkiä, munavaras on varmaankin näätä. Tosin muutkin näätäeläimet, esimerkiksi minkki, saattavat tulla kysymykseen. En usko, että nykyisin ihminen ottaa munia pesästä, vaikka telkän munittaminen onkin ennen ollut tärkeä keväinen ravinnonlähde. Se on tietenkin myös kiellettyä.

Pöntöt voi suojata näätää vastaan siirtämällä ne sellaisiin puihin, joihin näätä ei pääse siirtymään oksiston kautta. Sen lisäksi on puun rungon ympärille asennettava sileä ja liukas metalli- tai muovikaulus. Kauluksen on oltava puolisen metriä korkea, ettei näätä pääse ylittämään sitä.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi