Onko lounaissaariston ahvenpopulaatiossa huomattavasti enemmän naaraita kuin koiraita? Olen vuosittain saanut satoja ahvenia verkoilla toukokuun puolivälin ja juhannuksen välillä, ja niistä noin 90 prosenttia on ollut naaraita, joko mätipussillisia tai jo mätinsä laskeneita.

Selityksenä ahvensaaliin rakenteeseen saattaa olla verkkopyynnin valikoivuus ja ahvenkannan rakenne. Ahvenen sukupuolet kasvavat parina ensimmäisenä vuonna yhtä nopeasti, mutta sitten naaraat alkavat kasvaa koiraita nopeammin, ja seuraavina vuosina samanikäiset naaraat ovat yhä selvemmin koiraita kookkaampia. Kysyjän verkkoihin on siis tarttunut useamman ikäluokan naarasahvenia enemmän kuin pienemmiksi jääneitä koiraita. Pulleat naarasahvenet tarttuvat verkkoon samankokoisiakin koiraita helpommin.

Jos kysyjä olisi harrastanut katiskapyyntiä, hän saattaisi arvella ahvenkannan olevan varsin koirasvoittoinen. Katiskaan joutuu yleensä mätinauhaansa laskevan naaraan kanssa useampia sitä seuraavia, mätiä hedelmöittäviä koiraita.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi