Yllätyimme kovasti heinäkuisella Lapin-vaelluksella tavatessamme oravan Ounastunturin Pyhäkeron huipulla, 711 metriä merenpinnan yläpuolella. Miksi orava oli kavunnut näin korkealle puurajan yläpuolelle? Oliko se kenties kesän poikanen, joka oli lähtenyt etsimään reviiriä?
Kuva: Andrey / CC-BY-2.0
Teksti: Matti Helminen
Yllätyimme kovasti heinäkuisella Lapin-vaelluksella tavatessamme oravan Ounastunturin Pyhäkeron huipulla, 711 metriä merenpinnan yläpuolella. Miksi orava oli kavunnut näin korkealle puurajan yläpuolelle? Oliko se kenties kesän poikanen, joka oli lähtenyt etsimään reviiriä?
Oravan havaitseminen avotunturilla on varmasti yllättävä kokemus. Itse asiassa reppuselkäiset vaeltajat ja orava olivat samalla asialla: kulkemassa sellaisen alueen läpi, joka ei pystyisi elättämään.
Orava saattoi olla nuori ja etsimässä itselleen vapaata elinpiiriä. Tämänkaltainen vaeltelu sopivan elinpaikan ja kumppanin löytämiseksi voi olla paljonkin yleisempää kuin tiedämme. Metsämaastossahan oravien siirtymiset eivät herätä huomiota ainakaan kesällä, jolloin maata pitkin kulkeminen ei jätä jälkiä saati sitten ”puittaminen”, puusta toiseen hyppääminen.
On mahdollista, että oravan joutuminen tunturipaljakalle oli merkki alkavasta oravien syysvaelluksesta, jollaisia on Suomessakin havaittu kannan ollessa runsas. Suuremmilla metsäalueilla Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa vaellukset lienevät yleisempiä kuin meillä. Vaellusten on havaittu suuntautuvan tavallisimmin idästä länteen.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Äitienpäivänä katselin, kuinka neljä oravaa kisaili koivussa. Rauhoituttuaan ne pällistelivät aikansa ison pöntön katolla, ja sitten kaikki neljä oravaa katosivat samaan pönttöön. Ainakaan puoleen tuntiin kukaan ei sieltä tullut pois. Mitä siellä tapahtui, äitienpäiväjuhlatko?
Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Mitä orava on keksinyt pakkasten varalle?
Helmikuussa 2000 huomasimme vaimoni kanssa, että orava jyrsi pihlajan kuorta. Onko tämä yleistä? Johtuuko se huonosta käpyvuodesta. Vai onko pihlajankuori oravalle lääkettä? En ole aiemmin moista havainnut. Jyrsityt oksat hohtivat valkoisina.
Oravat tekevät meillä pesänsä yläkaton eristeisiin. Vaikka kuinka verkottaa kaikki mahdolliset kulkutiet, ne löytävät aina jonkin raon tai sitten jyrsivät sen. Onko ongelmaan hyvää ratkaisua?