Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.
Onko ketun katse viekas, ovela, hämmentynyt tai vihainen – vai ei mikään näistä? Kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo
Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.
Havainnon objektiivisuus on tavallaan harha, sillä havainnon hetkellä aivomme alkavat millisekunneissa liittää näkemäämme subjektiivista tulkintaa.
Jos oma tulkinta mietityttää, kannattaa kysyä vaihtoehtoista näkemystä kokeneemmilta. Kysy luonnosta -palstalla tutkijat ja luonnontuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, ja kertovat arvioitaan lukijoiden lähettämistä kuvista. Tarkkaa vastausta ei joskus voi antaa, liekö sitä edes aina olemassa?
Kriittisyys on tärkeää – niin maallikon, toimittajan kuin tutkijankin. Suomen Luonnon #muutos-projektissa tutkijat oppivat muotoilemaan viestejään ymmärrettävään muotoon. Myös toimittajilla on opittavaa tutkijoilta. Juttua tehdessä voi olla vaikea hyväksyä esimerkiksi sitä, että jotain asiaa ei tiedetä, tai että joku asia ei ehkä olekaan niin, miltä se ilmiselvästi ja loogisesti ajatellen näyttää.
Tutkijat ovat faktojen hallinnan ammattilaisia. Toimittaja joutuu seulomaan tutkimustietoa usein ilman aiheeseen liittyvää erikoisosaamista. On ensiarvoisen tärkeää kyetä erottamaan toisistaan tieto ja mutu. Yhtä tärkeää on huomata, että eri tahot voivat käyttää samoja faktoja eri tarkoituksiin. Myös valinnat ovat tärkeitä: mitä julkaistaan ja mitä ei. Mutta mitä laadukkaampaa tietoa on käytettävissä ja julkaistaan, sitä laadukkaampaa on myös sen ympärillä käytävä keskustelu.
Mediakriittisyys on koko ajan tärkeämpää. Me osin jo elämme tulevaisuutta, jossa joudumme seulomaan luotettavaa tietoa jopa tekoälyn avulla luotujen väärennettyjen uutisten, harhauttavan näköisten kaupallisten sisältöjen, verkon mutu-tiedon ja vaikuttamisyritysten sekamelskasta.
Siksi tutkitun tiedon ja sen vastuullisen käyttämisen puolustaminen on tärkeää.
P.S. Artikkelimme Luonto korjaa (8/2017) palkittiin Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden 2017 parhaana lifestyle-juttuna. Jutun voit lukea täällä >
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonto on mukana Vastuullista journalismia -kampanjassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti on sitoutunut journalistin ohjeisiin. Julkaisemamme tiedot ovat tarkistettuja, kunnioitamme lukijoiden ja juttujen kohteiden oikeuksia sekä korjaamme virheet läpinäkyvästi ja asianmukaisesti.
Lähikaupat ovat taas trendi. Aukioloaikojen pidentäminen saattaa entisestään lisätä niiden suosiota.
Kaupan ylisuuri yksikkökoko palvelee kauppiasta, ei kuluttajaa. Tuotteiden jakelu- ja kuljetuskustannuksista osa on siirretty kuluttajille, jotka kantavat ostokset kotiinsa – autollaan.
Luin joulunpyhinä Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittamaa kirjaa Hyvän sään aikana. Toimittaja Hanna Nikkasen ohjauksessa syntynyt teos oli hidasta luettavaa, sillä joka luvun jälkeen piti pysähtyä pitkäksi toviksi pohtimaan lukemaansa.
Vuoden 2017 turhake paljastetaan tässä lehdessä. Loputtoman pitkä turhake-ehdokkaiden lista nosti taas esille kysymyksen hupenevien luonnonvarojen järkevästä ja kestävästä käytöstä. Kuka päättää, mihin raaka-aineita käytetään?
