Taas sukelletaan kaamokseen. Se tulee joka vuosi, mutta siihen ei millään sopeudu.
Riekko saa talveksi suojavärin ja hangella kantavat lumijalat. Kovilla pakkasilla tämä sopeutuja kaivautuu lumikieppiin. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo
Teksti: Heikki Vasamies
Taas sukelletaan kaamokseen. Se tulee joka vuosi, mutta siihen ei millään sopeudu. Kärsin kaamosunettomuudesta: herään keskellä yötä ja valvon pari tuntia ennen kuin uni taas tulee. Vaivaa helpottaisi puoli tuntia kirkasvaloa heräämisen jälkeen.
Ihmisapinoista menestyksekkäin, ihminen, on älyään käyttäen (ja kroppansa unohtaen?) kyennyt levittäytymään koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. Liian pohjoiseen?
Olemmeko Pohjolassa lajimme luontaisen esiintymisalueen ulkopuolella? Toiseksi pohjoisin apinalaji japaninmakaki tulee toimeen vielä Honshun saaren pohjoiskärjessä, karkeasti Espanjan Barcelonan korkeudella.
Miksi meillä ihmisillä ei ole mitään sopeutumia kaamoksen ja talven varalle? Useimmat linnut nukkuvat koko pimeän ajan. Käpytikka tulee yöpymiskololleen joka ilta noin vartti auringonlaskun jälkeen, ja herää aamulla pirteänä vähän ennen auringon nousua. Lyhyen päivän se käyttää tarkkaan hyväksi ruoanhaussa. Useimmilla nisäkkäillä on erilainen strategia – ne ovat liikkeellä etenkin ilta- ja aamuhämärissä. Esimerkiksi näätä samoilee talviyönä 4–5 kilometriä etsien lähinnä myyriä ravinnokseen. Sen toivesaalis orava lepäilee hyvin vuoratussa pesässään, jossa pakkasillakin on leppeät +10–20 astetta lämmintä.
Eläimillä on talvisia sopeutumia riittämiin. On talviturkkia, suojavärin vaihtoa, lumijalkaa, ravinnon varastointia, talvipesien ja kieppien tekoa, horrosta ja talviunta.
Ne eläimet, jotka eivät siedä talvea, vaeltavat tai muuttavat leudommille alueille. Sekään ei enää onnistu ihmisiltä, vaikka niin Pohjolaa lienee alun perin asutettu. On käyty kalassa ja metsällä, ja vetäydytty talveksi etelämmäs tai meren äärelle.
Sopeutumattoman ei auta kuin turvautua kirkasvalolamppuun ja D-vitamiinikuuriin. Talviuniloma ei kyllä olisi pahitteeksi…
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Luonto-Liiton klassikko Kevätseuranta saa nyt rinnalleen myös Talviseurannan. Talviseuranta kutsuu havainnoimaan talven etenemistä tarkkailemalla lumen ja jään muutoksia sekä talvisia eläinlajeja.
