Päijänteen kansallispuisto: Kappale kauneinta Suomea
Päijänteen kansallispuistoon ei suinkaan kuulu koko Suomen toiseksi suurin järvi, mutta 15 neliökilometriä sen saaria ja rantoja. Vesialueet on rajattu puiston ulkopuolelle.
Isokoskeloperhe Kelventeen saaren rannassa Päijänteen kansallispuistossa. Kuva: Metsähallitus / Tiina Grahn
Kesällä suomalaiset hakeutuvat vesien äärelle. Jos oma mökkiranta on koluttu tai sitä ei ole, monet kansallispuistomme tarjoavat hienoja retkipaikkoja.
Päijänteen kansallispuistoon ei suinkaan kuulu koko Suomen toiseksi suurin järvi, mutta 15 neliökilometriä sen saaria ja rantoja. Vesialueet on rajattu puiston ulkopuolelle. Silti Etelä-Päijänteellä sijaitseva puisto ulottuu kolmeen kuntaan: Padasjoelle, Asikkalaan ja Sysmään.
Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Pulkkilanharju, Kelventeen harjusaari ja Päijätsalon näköalavuori. Veneetönkin pääsee esimerkiksi Kelventeelle risteilylaivalla Padasjoelta, Vääksystä, Sysmästä tai Kuhmoisista.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suojaisesta lahdenpoukamasta avautuu näkymä vanhaan luotsi- ja kalastajakylään. Viiden neliökilometrin kokoisella Haapasaarella on talvisin vain kourallinen asukkaita, kesällä saapuvat veneilijät ja kesäasukkaat.
Vaikka Tiilikkajärven upeat hiekkarannat, kauniit harjuniemet ja upeat aapasuot antavat parastaan kesällä, myös kansallispuiston talvinen luonto tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn.