Pieni lapinsanasto, osa 2: Tuntureita on monenlaisia
Tuntureita on tyypiltään monenlaisia. On pyöreähköä tai kupolimaista oaivia ja terävämpää tyyppiä edustavaa tsokkaa.
Kuva: Jorma Laurila
Teksti: Jorma Laurila
Tuntureita on tyypiltään monenlaisia. Pyöreähkö tai kupolimainen on oaivi, saamen päätä tarkoittava sana. Näitä ovat vaikkapa Njávgoaivi Utsjoella ja Megonoaivi Käsivarressa. Myös Karigasniemen Áilegas on oaivi, vaikkei se nimessä näykään. Itä-Lapissa on oiva-muoto, ja sitä kantaa esimerkiksi Värriön Sauoiva.
Kero, kuten Pallaksen Pyhäkero, on myös pyöreää tyyppiä. Saariselällä oaivi on käännetty pääksi: on Kuikkapää, Talkkunapää ja monta muuta.
Intohimoinen lapinkävijä Valter Keltikangas totesi kirjassaan Seitsemän tuntia erämaata (WSOY 1977), että kunnioituksesta kolttien kulttuuria kohtaan hän ei käytä päänimeä vaan oaivia.
Terävämpää tyyppiä edustaa tsokka eli čohkka kuten Áitečohkka Utsjoella ja Ritničohkka Käsivarressa.
Utsjoen tuntureilta voi kateellisena katsella Norjan ikuisen lumen peittämiä jylhiä gáisoja eli gaissoja. Esimerkiksi Rásttigáisá on myös suosittu retkeilykohde.
Várri on Lapissa puuton tunturi, ei metsän peittämä vaara kuten Itä-Suomessa. Paistuntureiden omaleimainen maamerkki on Áhkovárri, jonka lakinokka osoittaa länteen. Käsivarren Yliperän kulkijoille on tuttu muun muassa Dierpmesvárri (Termisvaara).
Viime vuosina karttojen saamelaista nimistöä on oikeakielistetty. Vahvoilla saamelaisalueilla Utsjoella ja Enontekiöllä olisi perusteltua käyttää niitä virallisina paikanniminä ja siten arvostaa saamelaista kulttuuriperintöä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Etelästä pöllähtänyt matkailija on ymmällään. Kilpisjärven maisemat ovat kuin toisesta maailmasta. Ei millään meinaa uskoa, että sama maa ja sama valuutta. Kylän ympärillä kohoavat tunturit ovat vielä kesäkuussa lumisia ja Kilpisjärvessä seilaa komeita jäälauttoja. Maisema on karu, mutta henkeäsalpaavan kaunis.