Talvinen retki Rauman Unajanlahdelle on hyvää terapiaa mielelle. Rantaruovikoissa voi nähdä harvinaisia viiksitimaleita.
Kuva: Ari Ahlfors
Talvinen retki Rauman Unajanlahdelle on hyvää terapiaa mielelle. Rantaruovikoissa voi nähdä harvinaisia viiksitimaleita.
Rauman torilta Unajanlahdelle on noin kahdeksan kilometriä – sopiva matka vaikkapa polkupyöräretkelle. Pieneltä parkkipaikalta on kävelymatkaa rannalle kilometrin verran. Polun varressa voi pysähtyä ikivanhojen mäntyjen vierelle ja kuvitella, miten purjelaivat ovat ohittaneet paikan 1800-luvulla. Mahtavat männyt houkuttavat lapsia myös kiipeilemään.
Rantalehdon läpi päästään ruovikkoiseen merenrantaan. Lepikossa voi nähdä alueella pesivän pikkutikan tai pyrstötiaisparven. Rannassa on myös nuotiopaikka polttopuineen ja pieni lintutorni. Tornista havaitsee, miten lahti on ruovikoitunut ja kaipaisi kunnostusta ennen kuin kasvaa kokonaan umpeen.
Rantaruovikoissa voi nähdä harvinaisia viiksitimaleita.
Lahti on tyypillinen merenlahden pohjukka, flada, joka on syntynyt maankohoamisen seurauksena. Sen yhdistää mereen vain kapea salmi. Kesäaikaan lintutornin ympäristössä vettä on vähimmillään vain muutama kymmenen senttiä ja sekin on täynnä ärviäkasveja.
Keväällä lahti kuhisee elämää; hauet ja lahnat tulevat kutemaan, vesilinnut pesivät ja kahlaajat pysähtyvät rantalietteille ruokailemaan. Alueen vesilintutiheys vastaa parhaiden lintuvesiemme tasoa. Talvella on kuitenkin hiljaista.
Sopivien säiden vallitessa koko lahden voi kiertää luistellen tai hiihtäen. Rantoja seuraten matkaa kertyy noin kuusi kilometriä. Retkelle voi lähteä myös läheisestä Lillonkarin rannasta, johon pääsee autolla. Yhteys merelle Unajansalmesta pysyy sulana kovillakin pakkasilla.
Retkellä kannattaa etsiä muun muassa sympaattista viiksitimalia, jota voidaan sanoa lahden nimikkolajiksi. Laji nähtiin juuri täällä ensimmäistä kertaa Satakunnassa 1990-luvulla. Pelotonta viiksitimalia saattaa päästä tarkkailemaan hyvin jäältä, kun taas pesinnän aikaan se on arka ja vaikeasti havaittava.
Hyvällä tuurilla ja olosuhteiden salliessa jäällä voi nähdä ihastuttavia jääkukkia. Lasten kanssa on elämys tehdä taskulamppuretki tornille makkaraa paistamaan myös iltapimeässä, etenkin jos luvataan revontulia.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Metrolla metsään on Elli Keisteri-Sipilän uutuuskirja, joka esittelee Helsingin metroasemia ympäröivän luonnon ja vinkkaa erilaisia retkikohteita puistoista kinttupolkuihin. Haluan nähdä omin silmin, millainen retki metrosta voi alkaa, joten tässä heinäkuussa menen metsään kolmelta eri asemalta Keisteri-Sipilän kirja oppaanani.
Suojaisesta lahdenpoukamasta avautuu näkymä vanhaan luotsi- ja kalastajakylään. Viiden neliökilometrin kokoisella Haapasaarella on talvisin vain kourallinen asukkaita, kesällä saapuvat veneilijät ja kesäasukkaat.
Vaikka Tiilikkajärven upeat hiekkarannat, kauniit harjuniemet ja upeat aapasuot antavat parastaan kesällä, myös kansallispuiston talvinen luonto tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn.