Kevätretkellä: Ritajärvi on helppo ja erämainen elämys Pirkanmaalla
Vaikka lauantainen aamupäivä on Ritajärven luonnonsuojelualueella kovin rauhallinen, paljastaa lumipeite, että on täällä lähiviikkoina kulkenut yksi jos toinen. Talviset polut ovat tamppaantuneet poikkeuksellisen helpoiksi kulkea: lumi tasoittaa pahimmat juurakot ja epätasaisuudet polun pinnassa. Lumeen on piirtynyt myös hiihtäjän ja lumikenkäilijän jälkiä. Ja pulkkakyydilläkin täällä on selvästikin liikuttu. Paikallisista asukeista jälkiään lumeen ovat jättäneet ainakin kettu ja jänis kulullaan ja orava aterioinnillaan.
Alue on jääkauden jäljiltä kivistä, kallioista ja korkeudeltaan vaihtelevaa, ja kaiketi siksi se on saanut pysyä asumattomana ja erämaisena. Kuva: Katariina Pylsy
Teksti: Nanna Särkkä
Vaikka lauantainen aamupäivä on Ritajärven luonnonsuojelualueella kovin rauhallinen, paljastaa lumipeite, että on täällä lähiviikkoina kulkenut yksi jos toinen. Talviset polut ovat tamppaantuneet poikkeuksellisen helpoiksi kulkea: lumi tasoittaa pahimmat juurakot ja epätasaisuudet polun pinnassa. Lumeen on piirtynyt myös hiihtäjän ja lumikenkäilijän jälkiä. Ja pulkkakyydilläkin täällä on selvästikin liikuttu. Paikallisista asukeista jälkiään lumeen ovat jättäneet ainakin kettu ja jänis kulullaan ja orava aterioinnillaan.
Ei ole ihme, että täällä on liikettä vuoden kylminpinäkin viikkoina. Retkeilyn kannalta alue on ihanteellinen: Kolme karun metsäistä järveä, Valkeajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi, ovat aivan liki toisissaan, ja vain muutaman sadan metrin päässä lähimmältä tieltä. Järvien ympärillä on sekä jylhän kivistä ja kallioista maastoa – paljon kivoja istuskelukallioita ja näköalapaikkoja – että vaihtelevaa vanhaa metsää.
Jylhä kallioinen maasto tarjoaa reippailijalle hyvät polut, joilla on myös nousuja ja laskuja. Kuva: Nanna Särkkä
Alueen edut on täällä hyödynnetty ja retkeily tehty vaivattomaksi. Jokaisen järven ympäri kiertää polku, joka kulkee pääosin aivan rantaa myöten ja poikkeaa välillä kiinnostavissa kohteissa, kuten kallioiden päällä, luolalla, siirtolohkareilla ja pirunpellolla. Polut kutsuvat mukaansa: ne etenevät luonnon mukaisesti väistellen puita, kaartaen ympäri kivikon, nousten kalliolle. Hankaliin paikkoihin on kulkijan avuksi rakennettu portaita, kaiteita, pitkoksia ja siltoja.
Tänne kelpaa tulla nuotioaterialle – tulipaikkoja on ruhtinaalliset kahdeksan. Kuva: Nanna Särkkä
Järvet ovat päiväretkeilijälle sopivan kokoisia: niiden ympäri kiertävät lenkit ovat 2,3–4,8 kilometriä kukin ja kaikkien järvien kierros 8 kilometriä, eli jokainen löytänee täältä sopivan pituisen reitin retkelleen. Ruhtinaalliset kahdeksan nuotiopaikkaa ja yksi laavu mahdollistavat nuotiohetket kauniissa maisemissa. Ainoan särön tunnelmaan tekee alueen laidalla kulkeva voimalinja, mutta sen voi välttää, jos ei kierrä Alisen Ritajärven eteläistä puolta.
Talviretkeilijä saa ihastella tikan ahkerointia ja kuunnella talitintin laulua, mutta nenässä tuntuu vielä lähinnä nuotion savu. Kesä tuo tänne raatteen kukinnan, suopursun tuoksun ja kuikan huudon.
Ritajärven luonnonsuojelualue Ritajärven luonnonsuojelualue on erämainen ja hyvin ylläpidetty päiväretkikohde. Se sijaitsee Sastamalassa, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla, 50 km Tampereelta ja 75 km Porista. Alueella on useita merkittyjä reittejä (pisin noin 8 km), 8 tulipaikkaa, laavu ja laitureita. Lisätietoja ja kartta: www.ritajarvi.fi
Lue kaikki Kevätretkellä-sarjan nettisivuillamme julkaistut jutut täältä >>
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Tutkijatohtori Luonnontieteellisellä keskusmuseolla Helsingissä ja vieraileva tutkija Uppsalassa ja Frankfurtissa. Tutkii jäkälien monimuotoisuutta, lajiutumista ja luonnonsuojelubiologiaa.
Kirjoittaa #muutos-lehteen tieteelle kuvaamattomista lajeista ja havumetsien monimuotoisuudesta, joka jää useilta huomaamatta.
Ahma on yksi uhanalaisimmista suurpedoistamme. Petokojusta voi päästä ihailemaan luonnossa harvoin vastaan tulevaa osmaa. Kävimme Lieksassa Erä-Eeron piilokojuilla katsomassa ahmoja.
