Aivan kuin joku olisi pilaillut järviruo’olla. Mikä tekee tällaisen ruudukon?

Tekijä on ruokopunkki (Steneotarsonemus phragmitidis). Se kuuluu heimoon Tarsonemidae, johon taas laajasti ottaen kuuluu samettipunkkeja. Lajin lähisukulainen on valkotähkäisyyttä aiheuttava heinäpunkki.

Ruo’on nivelvälien kasvu hidastuu, kun punkit imevät ruokoa. Nuorina paisuneet ja ryppyiset lehdet ovat tiheässä ja yhtenä vyyhtenä. Nivelvälit jäävät lopulta niin lyhyiksi, etteivät toisiinsa kietoutuneet lehdet irtoa edellisestä lehdestä.

Ruokopunkkia sanotaan Ruotsissa harvinaiseksi ja hyvin paikalliseksi. Tanskasta on yksi löytö. Luontoiltaan on lähetetty valokuva 2003 Etelä-Puulavedeltä sekä näytteet 2004 Kuhmoisista ja Lahdesta. Punkkeja on samalla paikalla tavallisesti useana vuotena peräkkäin. Liekö lajia todettu ennen Suomesta?

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi