Vaihtolämpöiset sammakkoeläimet viettävät talven kylmänhorroksessa.
Kuva: ikänahikas / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Ismo Rautiainen
Tavallisia sammakoita on jokainen nähnyt, mutta maassamme elää myös pyrstösammakoihin kuuluvia salamantereita. Vesiliskon levinneisyyden pohjoisraja kulkee Oulun seudulla, rupiliskoja elää vain Ahvenanmaalla ja paikoitellen Itä-Suomessa.
Vaihtolämpöiset sammakkoeläimet viettävät talven kylmänhorroksessa, jossa niiden elintoiminnot hidastuvat minimiinsä ja liikkuminen lakkaa tyystin. Otukset heräilevät ja tulevat esiin huhti–toukokuussa, jolloin niitä voi nähdä komeissa kutuasuissaan seisovavetisissä ojissa ja lammissa.
Vesi- ja rupiliskon tilanteesta ja hiljaisen kiehtovasta elämästä kerrotaan lisää lehtemme numerossa 3/2013.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Seisoin joitakin vuosia sitten pajukkoa, vadelmaa ja muuta matalaa kasvillisuutta puskevalla joutomaa-aukiolla Järvenpäässä. Toisella puolella näkyi pientaloasutusta, toisella laidalla kasvavasta sekametsästä raikasi moninainen linnunlaulu.
Kiljuhanhia levähtää Siikajoella ennätysmäärä nyt toista vuotta peräkkäin. Pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta uhanalaisten lintujen kanta on kasvussa.