Luonto-opas, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen tietää, mitä armeijalta vapautuvalle Vallisaarelle, ja sadoille muille, pitäisi tehdä – ja mitä ei.
Kuva: Jorma Laurila
Teksti: Alice Karlsson
Helsingin rannikon tuntuman Vallisaarella ja Kuninkaansaarella sekä ulommilla Kuivasaarilla olisi ottajia: vapaa-ajan viettäjät, Helsingin kaupunki, Metsähallitus ja rakennuttajat. Koska saarilla on mittavia luonto- ja kulttuuriarvoja, valtiovarainministeriö asetti viime syksynä työryhmän pohtimaan niiden kohtaloa. Työ ei kuitenkaan ole vielä edes alkanut. Jarmo Nieminen, mistä tässä nyt kiikastaa?
Tämä on valtiolle ennakkopäätös ja siksi vaikea. Kohteita, joista valtio luopuu on kymmeniä, ellei satoja. Kun rannikkolinnakkeita lakkautetaan, niiden käytössä olleita saaria siirretään muuhun käyttöön. Jos Helsingissä tehdään linjaratkaisu, myös muualla on noudatettava samoja periaatteita.
Meneekö ratkaisuun vuosia?
Ei saa mennä. Ei ole oikein, että puolustusvoimat pakotetaan pitämään saaria kiinni perusteilla, jotka eivät kuulu maanpuolustuslakiin. Se joutuu kuitenkin maksamaan alueista vuokraa ja ylläpitämään valvontajärjestelmää sekä vartiostoa.
Mitä saarten avaamisesta yleisölle seuraisi?
Jos saaret avataan vapaalle turismille, luontoarvot tuhoutuvat. Arvot ovat syntyneet siksi, ettei saarille ole vapaasti päässyt. Siviili-invaasio on saarten luonnon suurin uhka. Myös vandalismi on vaarana. Saarilla on muinaismuistoja, joita rosvotaan.
Entä jos saaret myytäisiin rakennuttajille?
Silloin menetettäisiin sekä luonto että historian kerrostumia.
Mitkä ovat Vallisaaren ja Kuninkaansaaren suurimmat arvot?
Saarten suurin arvo on valtoimenaan rehottava koskematon luonto ja sen mukanaan tuoma eliöstö, joka on pinta-alaan nähden Uudenmaan monimuotoisin.
Mitä saarille pitäisi tehdä?
Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi parasta, ettei saarille tehtäisi mitään. Uskon kuitenkin että saarten tulevaisuus on matkailussa.
Olen aika pitkälle Metsähallituksen linjoilla; saaret pitäisi avata ohjatulle luontomatkailulle. Mallia voisi ottaa Söderskäristä. Siellä on luontomatkailuyrittäjiä, jotka vievät ryhmiä luontoon Metsähallituksen ohjeistamana.
Vallisaaressa on asuttu vielä 1970-luvulla ja siellä voisi asua jatkossakin. Asukkaat huolehtisivat luonnonsuojelusta, saaren matkailupalveluista, muinaismuistoista ja muista kulttuuriarvoista. Siellä elettäisiin saaren ehdoilla.
Juttu on julkaistu Suomen Luonnon numerossa 5/2012.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Pääkaupunki tarjoilee lukuisia vaihtoehtoja luontoretkeilijälle – ja mikä parasta, moniin kohteisiin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Tässä neljä erityyppistä tuntemattomampaa luontokohdetta kevätretkille Helsinkiin.
Kuusenoksat notkuvat lunta, tammikuun valo on kuulas. Metsä on aivan äänetön. Ihmeellisen pysähtynyt tunnelma. Vartiosaari Itä-Helsingissä on upea talviretkikohde.
Helsingin metsät tuntuivat vavahtavan yöllä 27. lokakuuta, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnittelua linjaavan yleiskaavan. Jopa viidennestä kaava-alueen viheralueista katsotaan nyt rakentajien silmin – eivät ne kaikki mene, mutta suoja meni todella monilta arvoalueilta.
