Kuulin sammakon kurnutusta 26. syyskuuta 1998. Kuinka tavallista on sammakon syyskurnutus? Miksi se silloin kurnuttaa?
Kuva: Harju / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Kuulin sammakon kurnutusta 26. syyskuuta 1998. Kuinka tavallista on sammakon syyskurnutus? Miksi se silloin kurnuttaa?
Syyskurnutuksen täytyy olla äärimmäisen harvinaista, lienenkö edes kuullut ennen havaintoa sellaisesta. Sen sijaan melko usein on kysytty, miksi syksyllä on sammakon nuijapäitä. Nämä on aivan säännöllisesti todettu hyvin kylmissä vesissä, kuten luolan pohjoiseen antavalla suulla, lähde- tai ulkosaaristovesissä. Niissä on selvästikin ollut kyse viivästyneestä kehityksestä. Kurnutushavainto ei tee tyhjiksi niitä selityksiä.
Säät olivat 1998 niin poikkeukselliset, että uskon selityksen löytyvän siitä. Kesähän oli hyvin sateinen ja auringoton. Koska pilviset yöt olivat melko lämpimiä, keskilämpö ei poikennut kovin paljon normaalista. Mutta oikea uusi kesä alkoi elo-syyskuun vaihteesta: oli ihanan aurinkoisia ja leppeitä päiviä, ja monin paikoin tehtiin kyseisen ajan lämpöennätyksiä. Kurnutushavainto on tehty juuri tämän lämpökauden lopuksi.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että tällainen epätavallinen ja nurinkurinen säätilojen käänne on sekoittanut sammakon hormonierityksen ja se on ”luullut” uuden lisääntymiskauden koittaneen. Ehkäpä sillä olivat jo seuraavan kevään hormonipaukut liikkeellä.
Voisikohan vielä tulla sellainen erikoinen vuosi, jolloin sammakot kutevat toiseen kertaan syksyllä?
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Nuijapäitä ja pieniä sammakoita näkee paljon, mutta aikuisia sammakoita harvoin. Syövätkö monet eläimet sammakoita? Onko jokin laji erikoistunut sammakoiden syöjäksi?
Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.