Suomen Luonto kävi kokemassa koskikaraverkot.

Koskikara räpistelee Padasjoella Vesijaon ja Päijänteen välillä virtaavalla Vierunkoskella verkossa, jonka rengastajat Jyrki Tolvanen ja Harri Koskinen ovat virittäneet joen poikki. Tämä on aamun toinen yritys.

Ensimmäiset koskikarat saapuvat talvehtimispaikoille keskimäärin lokakuun puolivälissä, jolloin myös rengastus alkaa. Työ käynnistyy kiikaroimalla. Jos lintu ei ole paikalla, on siirryttävä muualle. Koskikara on paikkauskollinen. Kun se löytää hyvän apajan, se jää siihen sukeltelemaan.

Lintuja rengastetaan useimmiten keväällä ja kesällä, eihän meillä talvella lintuja juuri olekaan – paitsi koskikaroja. Etelä- ja Keski–Suomi ovat niiden talvehtimisaluetta, samaan tapaan kuin Välimerenmaat peipoille. Koskikarojen pesimäkanta on meillä noin 300 paria, mutta talvella lintujen määrä vähintäänkin kymmenkertaistuu.

Tolvanen irrottaa linnun verkosta ja laittaa sen pussiin. Verkko viritetään saman tien uudelleen, onhan tavoitteena saada mahdollisimman monta rengastettavaa.

Työnjako on selvä. Harri Koskinen hyppää lumikenkiin ja lähtee alajuoksulle lintuja paimentamaan. Tarkoitus on saada ne liikkeelle kohti verkkoa. Menetelmä on toimiva, sillä koskikara lentää melko matalalla veden yllä puroa seuraillen.

Jyrki Tolvanen pyydysti koskikaran rengastettavaksi Vierunkoskella. Kuva: Harri Nurminen

 
Nyt Tolvanen siirtyy lintupussukan kera autolle, kiinnittää koskikaran jalkaan kevyen alumiinirenkaan, punnitsee linnun – 69 grammaa – ja mittaa sen siiven. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä, mutta sukupuoli selviää siivestä. Jos sen pituus jää alle ­96 milliin, lintu on naaras, sitä isompi lukema merkitsee koirasta. Tämä lintu on koiras, sillä siiven pituus on sata milliä.

Siipi kertoo myös iän. Peitinhöyhenten kärkien terävyys ja vaaleat reunat kertovat, että Tolvasen kädessä oleva lintu on nuori, viime kesänä syntynyt.

Jyrki Tolvanen kiinnittää koskikaran jalkaan alumiinisen renkaan. Kuva: Harri Nurminen

 
Kun Tolvanen päästää linnun irti, se lentää suoraa päätä takaisin joen partaalle omalle reviirilleen ja ryhtyy sukeltelemaan muitta mutkitta.

Tolvanen ja Koskinen ovat rengastaneet koskikaroja muun muassa Padasjoen vesillä jo 30 vuotta.

Lintujen määrä on laskusuunnassa, joskin leutojen talvien takia koskikarat ovat levällään ja niitä on aiempaa hankalampi löytää. Toisaalta kovilla pakkasilla lintuja ei rengasteta, sillä ne tarvitsevat kaiken valoisan ajan saalistamiseen. Rengastus niissä oloissa olisi niille rasitus.
Tänä talvena Tolvanen on rengastanut on rengastanut Etelä-Suomessa 15 karaa ja kontrolloinut yhden Ruotsissa rengastetun.

Koskikarat alkavat hävitä Padasjoenkin koskilta maalis–huhtikuun vaihteessa. Osa linnuista saattaa jäädä niillekin seuduille pesimään. Toukokuussa Tolvasella ja Koskisella alkaakin toinen koskikarojen rengastusrupeama. Raportti pesiltä on luvassa.

Katso Valokuvaaja Harri Nurmisen kuvaamalta videolta, miten Jyrki Tolvanen punnitsee koskikaran ja määrittää sen sukupuolen:

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi